Tapahtunut on vaikka mitä. Olen yhä työttömänä, ja rahatilanne pääsi pahaksi, koska päivärahat tulivat ensimmäistä kertaa maksuun vasta 11 viikkoa ja kolme päivää työttömänä oltuani. Silti vinguttelin varoen luottokorttia, olinhan varma, että rahaakin tulee – joskus. En vain olisi arvannut, että näin hitaasti.
Lähdin ”halpamatkalle” kotimaassa. Puoliso oli työkomennuksella Joensuussa ja hyppäsin pakettiautoon mukaan. Puolison S-cardilla saa upgradettua huoneen kahden hengen huoneeksi, jossa perheenjäsen majoittuu ilman lisäveloitusta. Siispä matkat ja majoitus maksutta! En ollut koskaan käynyt Joensuussa ja palloilin päivittäin vähän keskustassa, istuin puiston penkillä (siellä oli puutarhakeinuja!) joen rannassa lukemassa, kävin kahviloissa kakkukahveilla pari kertaa. Välillä nukuin hotellihuoneessa päikkäreitä, iltaisin kävin saunassa, aamuisin nautin hotellin aamupalan. Mulle se oli lomaa! Ymmärrän kyllä, että Puoliso kyllästyy ikuisiin hotellihuoneisiin, mutta mulle se oli luksusta. Ei koirankarvoja, puhtaat lakanat, ei kotitöitä! Olin reissussa ma-to, ja joka päivä keksin jotain pientä käsityöaiheista neulomisen lisäksi. Maanantaina etsin Joen langan, josta ostin veljen lapsille kirjoneulesukkiin langat. Tiistaina katsastin taitokorttelin putiikkeineen. Jos olisi ollut enemmän rahaa, olisin ostanut Roosa-nauha -lankaa ja varmaan muutakin. Keskiviikkona ratsasin Käsityövakan, saaliina yksi pipolanka. Torstaina olin kaksi tuntia taidemuseossa, jossa oli viimeistä viikkoa tekstiilitaidenäyttely.
Siis pipolankaa. Sain tehdyksi aakkoshaasteen Z-kirjaimen. Zadig-pipon.
Pipa päässä
Taisi olla Rowan Felted Tweed, se on DK-paksuista, joten tein 102 silmukalla. Puikot oli 3,5 mm pyöröt ja lankaa meni 43 g.
Zadigin pintaneuletta
Piponen ei herätä suurempia tunteita suuntaan tai toiseen. Tulipa tehdyksi.
Zadig on aakkosten Z
Kotonakin tapahtuu niin vauhdilla, ettei tahdo perässä pysyä. Esikoinen sai mallin töitä Helsingistä, ja sinne piti sitten muuttaa. Lauantaina käytiin katsomassa vuokrayksiötä, ja maanantaina oli jo muuttokuorma purettuna Kalliossa. Keskilapsi sai onnekseen, kun asuntoa oli etsinyt muutenkin, vuokrata sen kämpän josta Esikoinen muutti pois, ja sitä muuttoa on tehty koko tämä viikko.
Aasinsilta käsitöihin. Kun Esikoinen oli juuri muuttanut marraskuussa omaan kotiin, tein hänelle joululahjaksi isoäidinneliöpeiton. Nyt on kova virkkaaminen meneillään, että saan Keskilapsellekin peiton. Siis isot lankaostokset myös sen suhteen tarvittiin, ostin kilon Maijaa, Keskilapsi valitsi itse värit. (Ja tällä viikolla Helsingistä kuului hurjia; kesyrotat oli saaneet vedettyä ison osan Esikoisen peitosta häkkiinsä ja järsineet päreiksi! Murrrr.)
Josko sitten laskisin sen saldon. Paljon ei ole valmista, vaikka puikot ja koukku ovat heiluneet. Vaihtelen työstä toiseen, ja tosiaan tulossa on tunikaa ja tilkkupeittoa, vaan milloin lienevät valmiita…
Syyskuussa valmistunutta 138 g, josta varastoneulontaa 95 g.
Joogasukat 46 g
Ainaoikeinsukat tasonsa 49 g
Zadig-pipo 43 g
Elokuun muu lankaliikenne +500 g
Maijaa tilkkupeittoa varten 1 000 g
Smartia kirjoneulesukkiin 150 g
Rowania pipoon 50 g
Seiskaveikkaa tilaussukkiin 150 g
Kuopuksen hylkäämät sukkalangat 100 g
Kirpparille vietyjä puuvilloja 950 g
2013 tähän mennessä neulottu 3 677 g
2013 tähän mennessä muu lankaliikenne + 334 g.
Tilausneuleet stressaa mua, mutta olen huono kieltäytymään, ihmisillä kun ei aina ole perheessä ketään, joka osaisi tai haluaisi neuloa sukkia. Olen luvannut joogaopettajalle sukat (valmiit, perästä kuuluu), lasten serkun vauvalle reisipitkät sukat (kesken, lanka loppui) ja nyt menin lupaamaan vielä puolitutulle ihmiselle kolmet aikuisten sukat. No, ehkä siihenkin tottuu ja stressi vähenee.
Oranssin Puuhat 