Jämät hyötykäyttöön

Kuopus ainakin sanoi, että ei ole rumat. Voi näitä käytää. Nojoo.

RIemunkirjavat jämäsukat

Olen tyytyväinen, että nuo langannyssykät tuli käytetyiksi johonkin ihan hyödylliseen. Puikot oli 3 mm, langat Nallea ja muuta saman paksuista yhteensä 96 g. Silmukoita 56 ja peruskauraa. Neulomiskokemus oikeastaan mukava. Hämmästyksekseni en kärsinyt edes langanpäitä päätellessä vaan pistelin neulaa suihkien eteenpäin. (Vain keltaista lankaa jäi.)

Semmosta.

Työhakemuksia olen laittanut vajaat 20 menemään ja ilmoittautunut 10 eri vuokratyöfirman listoille. Saas nähdä poikiiko mitään. Useampaan paikkaan myös soitin. Kärsimättömänä odotan, että heti kutsuttaisiin haastatteluun. Ei se ihan niin näytä menevän. Mutku mää olisin niin hyvä ja pätevä! Kävin hätäpäissäni kampaajallakin, kun oikein hävetti peilikuva ja pelkäsin, jos haastatteluun olisi mentävä sen näköisenä.

Mulla on muuten puolentoista viikon päästä viikon talviloma. Kuopuksen hiihtoloma on nyt, en saanut ottaa lomaa samaan aikaan kuin huoltomies, siksi olen ollut töissä. Ei sen niin väliä, lomalla kun ei ole varaa lähteä mihinkään. Lepäillään kun saadaan tilaisuus. Kuopus pelailee pleikkaa ja kattoo leffoja ja seurustelee isoveljen kanssa. Itse suunnittelen neulovani ja nukkuvani päikkäreitä.

Aloitin siis pitsihuivin, mutta koitan myös rykäistä pikapuoliin valmiiksi nämä pöllöisät sukat.

Owliet yli kantapään

 

Advertisement

Valoa varjoihin

Ravelryssä on tolkuton määrä ihania ohjeita ja siellä oleva jononi sekä suosikkilistani kasvavat jatkuvasti. Yksi ystävällinen kanssaneuloja lahjoitti mulle mun jonottaman maksullisen ohjeen ja tartuin puikkoihin ja lankaan heti.

Tämmöinen tulla tupsahti.

Pitkä ja kapea

Malli on Light in Shadows. Lankana oli Drops Fabel punakirjava ja harmaa Fortissima Socke, yhteensä 102 g. Nelosen puikot.

Kaksinkerroin kuvassa

Huivi on korkeussuunnassa aika pieni, mutta sitäkin leveämpi. Jännä malli. Sopii ehkä parhaiten kaulalle kieputelluksi, mutta projektikuvissa muut ovat kuvanneet eniten hartioilla. Olen vähän kahden vaiheilla pidänkö tämän itse vai lahjoitanko pois. Langat oli valmiiksi jo jämälankoja, aloitettuja keriä, mutta niitä on vielä jäljellä, varsinkin punaista, niin paljonkin, että saisi vaikka sormikkaat ja ylikin jäisi. Mietin.

Light in shadows raidat

Valoa varjoihin

Neulomuksena tämä oli oikein nautittava kokemus. Suosittelen. Ainaoikeaa ja sileää sekä raitaa. Lyhennettyjä kerroksia. Nam. Helppokin. Ohje selkeä ja hyvä.

Huivin keskikohtaa

Harmoonisten raitojen jälkeen onkin jotain todella järkyttävää. Varoitus: silmät voivat vaurioitua. Vain värisokeille. Teen jämälangoista sukkia yhdistämällä ihan kaikkea. Huhhun. On niin rumaa, että jo masokistisesti nautittavaa. Ihan hassua ja hauskaakin. Pistelen menemään osittain hyvin vanhoja Nallen, Nalle Colorin, Vilman ja ties minkä Maijan jämiä. Tätäkin tää mun lankalakko on.

Ihan hirveetä raitaa

Ja hei, en ole ostanut tänä vuonna lankaa ollenkaan. Tavoitteena se alle 10 kg:n varasto. Nyt saattaa olla noin 14 kg jäljellä. Yli kilon olen neulonut tänä vuonna. Kohta aloitan taas ohuenohuen pitsihuivin, eli grammamäärät ei ole valtavia. Sivussa neulon muutamia sukkia. SSH-haasteessa on kesken helmipöllöt ja maaliskuussa on jo uudet tavoitteet.

Muu elämä: Esikoisella on ylioppilaskirjoitukset, jännää. Keskilapsi jäi pois lukiosta, sairastelee. Kuopus oli kuvataidepainotteisen yläkoulun pääsykokeissa, ja pääsi haluamaansa kouluun. Itsellä menee työpaikka alta. Harmi, työpaikka on kiva, mutta tiputtavat mut osa-aikaiseksi, eikä rahat riitä siten. Pakko hakea uusi työ. Miss´sie tarviit oikein hyvvää sihteerii? Täsä mää ole! (Hui mitä kielen raiskausta, eri murteita sekaisin. Jälkimmäinen lause ”miälenvikane”.)

 

 

Pitsiä!

Tästä lähdettiin.

My Heaven reunuksen alkua

19 tammikuun päivää myöhemmin oli tämä.

Pingottamaton My Heaven

Sitten odotettiin pitkään, kunnes jaksoin kastella ja pingottaa muotoon. Kas, taas kuoriutui kotelosta perhonen.

Aina se on yhtä ihmeellistä, kun katsoo miten pitsi aukeaa ja puhkeaa kukkaan pingotuksessa.

My Heaven. Drops Lace 75 g. 3 mm puikot pitsissä, 3,5 mm ainaoikeinosuudessa.

Tämä on ensimmäinen kolmen huivin sarjasta, jonka olen ajatellut tehdä tänä keväänä valmiiksi.

Mii häpi.

 

 

 

Versot

Tässä olis isot sukat. Koko lienee ennemmin 41 kuin 40. Venyivät vielä pingotuksessa. Onneksi on isojalkaisia perheessä.

Versot jalassa

Kuvatessa näköjään jäänyt vähän ruttuun toinen. On ne molemmat hyvät.

Versot pöydällä

Versot. 97 g Socks Inside Out paksumpaa värissä Arvi. Oma värjäys siis. Puikot 2,75 mm sukkapuikot. Neuloin vaihteeksi yhden kerrallaan, melkein pakkokin, kun nää on keskenään erilaiset. Näissä on ”jalkaisuus”. Nää on varpaista anatomiset. Kuviot menee sitten eri kohdassa per sukka.

Jalkaterät Versoissa

Neulominen on kyllä rentouttavaa ja mukavaa. Pikku hiljaa olen nitkutellut huivia ja välillä pienen pätkän pöllösukkia. Olin kaksi päivää kurssilla, siellä en neulonut, mutta kotona kyllä iltaisin vähän.

Verso sivusta

Nyt pitäisi houkutella vastahakoinen teini Kuopus auttamaan pitsihuivin kuvauksissa, kun on viikonloppu ja valoa. My Heaven huivista sukeutui pingottamalla aikas herkku.

Vähän laiskottaa.  Neuleita, illalla kyläilemään neulovan ystävän luo, huomenna muutama tunti kuoroa. Muuten viikonloppuun kuuluu tietsikalla rötväilyä, vähän kotitöitä ja koiranlenkitystä.

Se taitto-ohjelmakurssi kesti to ja pe. Vanhan pää väsyi kovasta keskittymisestä. Nukuin heti perjantaina kotiin tullessa kahden tunnin päikkärit ja silti yöunia 11,5 tuntia.

Verson pintaa

Ai niin, nääkin on Suuri Sukkahaaste 2013 -sukat. Helmikuun haasteet on neuloa joko Ullan ohjeella (nämä Versot) tai käyttäen helmiä (keskeneräiset pöllösukat). Toistaiseksi olen siis tehnyt molemmat kuukausihaasteet.

 

 

 

Sportti-Purtti

Että mä olenkin tosi ahkera tänään! Ajattelin töiden jälkeen (töissäkin olin tehnyt yhtä ja toista aika kiireellä) ehkä aloittaa uuden huivin – tai jos olen kiltti, viimeistellä vanhoja.

Huivineuleeseen olin valmiiksi eilen printannut ohjeen, etsinyt langat ja pyöröpuikon. Kun tulin kotiin (kaupan kautta), odotti ikävä näky. Willem-koira oli neulonut avuksi jo huivilankoja uuteen uskoon. Surullisinta oli, että samalla oli järsitty poikki Addin pyörö. (Onneksi mulla on toinen 4 mm pyörö olemassa, tosin ihan vain Prym.)

Willemin neulomat huivilangat

Huokasin, tein ruokaa, latasin tiskikoneen, selvitin langat. Sitten päätin olla muutenkin reipas. Jo nyt, neljä päivää neulomisen päätyttyä, ompelin (käsin) vetoketjun kiinni Kuopuksen uuteen villatakkiin.

Koko Purtti

Ohje on Neulekirjan Purtti. Koko on ”160 cm:n silmukat ja lisätty pituutta miehustaan ja hihoihin”. Passelilta näyttää. Kuopus lienee nyt jotain 168 cm ja kasvaa lujaa. Neuloin tämän aika haipakkaa, 30.1.-9.2.

Gjestalin Jadea meni vain 413 g. Puikot 4,5 mm muuten ja i-cord-reunuksessa 5 mm. Kiva neule, mutta Kuopuksen mielestä kutittaa vähän. Käyttäkööt alla pitkähihaista teepaitaa.

Purtin yläosa

Kuvat piti saada vaikka oli hämärää sisällä. Tekovaiheessa otetussa kuvassa väri lähempänä, oikeasti siis hillityn vaaleansininen.

Purtti, hihat aloitettu

Tätä lankaa jäi. Pistin sen ja lukuisia muita joutavia lankoja Ravelry-tilillisille käsityöihmisille ostettavaksi tänne. Lankavarastoni keveni myymällä 1 057 g.

Ahkeruus ei vetoketjun ompelemiseen loppunut. Pingotin samalla innolla pitsihuivin, joka olikin jo odottanut sitä. Sitten neuloin yhdet sukat loppuun ja päättelin  jopa langanpäät. Nyt vakavasti harkitsen aloittavani sen huivin. Kesken olisi sellaiset sukat, joihin tulee helmiä. Menen huomenna koulutukseen, ja ajattelin ruokiksella ja luppoaikoina, jos sellaisia on, neuloa. Ai mikäkö koulutus? Työnantaja lähetti inDesign-kurssille kahdeksi päiväksi, jotta voin tehdä itse jotain esitemateriaalia.

Loppuun vielä totuudellinen kuva villatakin kuvaushetkestä.

Purtin kuvausta avustajan kanssa

 

 

Tykkään

Nappasin Suden silmukoista haasteen, vaikkei mua haastettu. Semmoinen oon. Oli se siellä nätisti otettavissakin.

Kerron kahdeksan asiaa joista tykkään.

1. Tykkään ruuasta. Herkut on herkkuja, hyviä joo, eritoten suklaa, mutta tykkään ihan ruokaruuasta tosi paljon. Aiheuttaa ylipainoa ja ahmimista, mutta, voivoi, entäs sitten. On sitä hullumpaakin hassutusta kuin ylensyönti.
2. Tykkään mun perheestä. No tietysti, mutta mulla on ilo elää erityisen älykkäiden ja lahjakkaiden ihmisten kanssa. Ihailen. Nautin.
3. Tyjkkään uimisesta, erityisesti kesäisistä järvivesistä. En ole rannikolla asunut, en osaa arvostaa merta samalla tavalla, mutta kiva sekin on. Uidessa virkistyy.
4. Tykkään laulamisesta toisten kanssa. Yksinlaulu hirvittää, mutta kuoroissa laulamisesta nautin.
5. Tykkään kissoista ja koirista. Omat koirat on tietysti rakkaita, ja kissaa kaipaisin. En ole varma olenko allerginen, eikä vanhempi koiramme ole kissaturvallinen, mutta ehkä joskus.
6. Tykkään lukemisesta. Kautta aikain olen lukenut paljon. Joka ilta mennyt nukkumaan niin että luen ensin. Nyt tuntuu todella omituiselta, kun en ole vähään aikaan jaksanut keskittyä lukemaan.
7. Tykkään koskettamisesta. Vieras ihminen ei saa minua koskea, läheisiltäkään en kaikkea sulata. Mutta: En voi tietää onko vaate mukava, onko lanka ihanaa, pidänkö jostain tavarasta, jos en saa tunnustella sitä. Olen visuaalinen, mutta myös kinesteettinen. Kosketan aina uusia tavaroita. Metsässäkin silittelen kaarnaa ja sammalia.
8. Tykkään nukkumisesta. Haaveilen rauhallisista, pitkistä aamu(päivä)unista. Sänky on tärkeä paikka.

Enkä nyt itsekään haasta ketään, vaan teen kuten Sude: ottakaa jos huvittaa. Näitä on kiva lukea, positiivisia juttuja. Kertokaa toki kommenteissa, jos listaatte omat tykkäämiset, niin käyn lukemassa.

Mennyttä ja meneillään

Taisi löytyä se jo aiemmin hukattu kameran laturi, ja viimesittäin hukattu on yhä piilossa. Ehkä. Pääasia, että on laturi jota voi käyttää. Pokkarilla kuvaaminen näissä valo-olosuhteissa olemattomin taidoin ja hermoin on kyllä arsesta, mutta silti tykkään, että neuleista on jotain kuvallista dokumenttia.

Näyttämättä on valmistuneista Tiilimuurisukat ja pitsihuivi My Heaven.

Sukat on osa SSH-projektia. Tammikuun toinen haaste, tehdä sukat, joista ei Ravelryssä ole paljoa projekteja. 11 näkyy nyt olevan.

Kakkosen puikot. Väri luonnossa hyvin kaunis poltettu oranssi tai tiilenpunainen, kuten aiheeseen sopii. (Olen vähän huono kuvailemaan värejä sanallisesti. Nautin tästä väristä kuitenkin.)

Puikot oli 2 mm pyöröt, magic loop tällä kertaa yksi sukka kerrallaan. Araucania Rancoa 88 g. Ihan nautittava projekti, kesti vain yllättävän kauan, kun tein todella innokkaasti saman aikaisesti pitsihuivia.

Aika näyttää pidänkö nämä itse vai en. Koko on noin 40.

Sinne ne meni laatikkoon. Josta muuten sain siirrettyä osan vanhoista tekeleistä kuorolaisille. Aika tavaran kaupitsee.

Pitsihuiveja olisi tarkoitus saada valmiiksi ainakin kolme tänä keväänä. Ensimmäinen on siis neulottu, odottelee inspiraatiota (tai niskasta ottamista), että pääsisi pingottumaan kauniiksi ja pitsin näköiseksi. On vielä onneton ruttu. Niinhän pitsihuivit on, ennen kuin ne kastellaan ja kiskotaan nuppineulojen avulla kireäksi esim. patjaan kiinni ja annetaan kuivua.

Pingottamaton My Heaven

SSeuraava kuvakin on toivottavasti aidomman värinen. Se on ihan haalea vihertävä pastelli, Dropsin Lacea 75 g. Puikot oli 3 mm pitsissä ja 3.5 mm yläosan ainaoikeassa.

Itse tahdon seurata kuukausineulomukset ja langankulutukset. Siispä sitä sitten.

Tammikuussa valmistunutta 565 g (josta uutta varastoneulontaa 565 g):

 

Peittotilkut 40 + 40 g

Winchief-pipo62 g

Testineulontapipo 56 g

Mysteerisukat 104 g

Raggegarnsukat 100 g

My Heaven -pitsihuivi 75 g

Tiilimuurisukat 88 g

Muu lankaliikenne: 0 g!

Oman tavoitteen mukaan on siis vähennettävä lankavarastoa yli 4 610 g ennen kuin saan ostaa lankaa.

Toinen tavoite tälle vuodelle on hävittää ufot. Olen onnistunut purkamaan Dropsin Alpakasta ufoutuneen räsymattomekkoni. Heksagoneja en ole jatkanut, suunnittelin sitä sopivaksi kesähommaksi, puuvillaa kun on. Kerään voimia tarttuakseni keskeneräisiin tumppuihin. (Kyllä se siitä.)

Varsinaisia keskeneräisiä aktiivisemmin puikoilla on nyt:

Purtti, hihat aloitettu

Villatakki Kuopukselle. Miehusta neulottu kainaloihin ja hihat aloitettu. Edistyy nopeasti, paksu lanka ja puikot.

Owlie, alku, odottaa uusia helmiä

Helmikuun SSH-haastesukat. Haasteessa pitää neuloa sukat, joissa on helmiä. Ensin ostamani helmet olivat sellaisia, joiden reikä on liian pieni. Tilasin uusia ja odottelen niitä. Tämän neulominen olisi kaikista hauskinta, mutta odottelen siis tarvikkeita.

Kirahvikaulurin alkua

Oikeassa ufoutumisvaarassa on kirahvikauluri onteloneuleena. En ole ollenkaan varma, että käyttäisin tätä valmiina, eikä tämän neulominen ole kovin hauskaa. Käsityökorissa olkkarissa. Saatan neulaista valmiiksi tai sitten menee purkuun. Olen pitänyt ohjetta jonossa ja ostanut aikoja sitten langatkin ihan tätä varten, joten vähän on plääh-olo, kun ei nyt huvitakaan.

Mitäs muuta kuin neulomista? Lapset ramppaa sairaalassa, ei vakavaa, mutta mulla riittää kuskin ja seuralaisen hommaa. Työpaikalla on ollut muutto, pääsin lähelle (3 km) kotia ja sain oman toimistohuoneen. Terapia edistyy harppauksin, olen aika energinen. Koirat on välillä ihan mussukoita, välillä julmettuja riiviöitä. (Willemillä ehkä nyt se murrosiän alku ja Vappu nyt on kireä ja äreä bitch aina.) Laulaminen on ihanaa ja agility vaihtelevaa em. syistä. Yritän pinnistellä kotitöitä, että Puoliso jaksaisi mua seuraavatkin 25 vuotta (sen verran tuli kesällä täyteen). Pidän esim. kiinni tavoitteesta, että hävitän kotoa tavaraa (roskiin, lahjoituksiksi, uffin laatikkoon, mihin vaan) kolme pussillista kuukaudessa. Armahdin itseäni, aluksi tahti oli pussi viikossa. Nyt on tuo 3/kk ja kirjaan kalenteriin, että varmasti häviää.