Category Archives: Identitiittikriisi

Uusi vuosi, uudet kujeet

Normaali

Neuleista joskus toiste. Elämässä tapahtuu isoja.

Otan avioeron. Olen tätä miettinyt aika kauan, nyt olen niin voimakkaasti jaloillani, kun masennus on jos ei kokonaan parantunut, hyvin hallinnassa, että voin tehdä tällaisen irtioton. Jahkasin loppuvuodesta. Ennen joulua tein päätöksen, ja olen ollut todella helpottunut. Epävarmuus oli kuluttavaa. Vuodenvaihteessa kerroin miehelle. Taisi olla vähän shokki, mutta sovussa ollaan.

Asun tässä yhdessä vielä kaksi tai kolme viikkoa. Olen löytänyt vuokrakolmion Tamperelaisesta lähiöstä, oikein kivan. Asuntoon tehdään pintaremontti, sitten pääsemme muuttamaan, Kuopus ja minä ja eläimet.

Maanantaina allekirjoitan vuokrasopimuksen. Varaus on jo vahvistettu, joten olen uskaltautunut tekemään kaikenlaista: muuttoilmoituksen, sähkösopimuksen, kotivakuutuksen. Huonekalukaupoissa on kierrelty Kuopuksen kanssa, mutta ostot riippuu rahatilanteesta. Saan hätäapua sukulaiselta. Sitten on rahaa, kun nykyinen kämppä on myyty, mutta sitä ei vielä ole edes annettu välitettäväksi. Miehellä ei ole vielä kämppääkään katsottuna. Jaa, netti pitäisikin vielä tilata. Ostin jopa kodinkoneita, kun vastaan tuli Tori.fissä. Yksityiseltä, käytetyt: pesukone, kuivausrumpu ja tiskikone. Sovin että haen kun muuttopäivä saapuu. Uskottekos hintaa: yhteensä 130 €!

Tiedättekö, uusi on myös mahdollisuus kasvaa. Kuopus ottaa asian positiivisesti, sisustaa mielessään ja miettii ääneen käytännön asioita oikein järkevästi.

Henkisesti varmistan selviytymistäni osallistumalla paljon kehuttuun Fisherin eroseminaariin, joka kätevästi juuri viikon päästä alkaa Työväenopistolla.

En ole koskaan ollut talouden vanhin aikuinen. Muutin äidin luota suoraan miehen luo. On jo aikakin elää vastuullisimpana. Toisaalta, olen asunut viikot usein yksin, kun mies oli reissutöissä ja kantanut päävastuun lasten kasvatuksesta ennenkin. Käytännön asioissa on kyllä oppimista. En ole esim. koskaan tyhjentänyt lavuaarin hajulukkoa, ja muita samankaltaisia pikkuasioita joudun opettelemaan.

Yksi kiva muu asia vielä: olen saanut uuden naisystävän. Sain Ravelryn kautta yhteydenoton, tavattiin teekupposen merkeissä kahvilassa ja juteltiin heti kuin vanhat tutut muistaakseni 2,5 tuntia! Ystävyys on arvokasta, ei ole ollenkaan pahaksi tämä.

Monella menee ystävät sulle-mulle-jakoon erossa. Mulla ei tätä vaaraa oikein ole, kun meillä on eri kaverit. Perhetuttuina kylässä on käynyt mun sukulaisia (jää ”mulle”), muut ystävät on mun omien harrastusten kautta. Miehellä on omien harrastustensa kaverit, joita en tunne.

Ai niin, Mishalla oli kiima näppärästi juuri jouluna. Oli ihan pistoksissa, raukka. Mourusi häiritsevästi viikon verran, yöllä varsinkin oli rasittavaa. Päätin leikkauttaa heti, kun arki koittaa. Leikkautinkin. Hyvin meni, haava on hienosti parantunut. En tahtonut tötteröä pienelle, pidettiin muutamia (4?, 5?) vuorokasia polvisukasta tehtyä sukkapaitaa. Koirakin oli pari päivää hoidossa, ettei riekkuisi ja raatelisi tikkejä.

Mishan sukkapaita

Buzzausta

Normaali

Ihan viime tinkaan jää taas tämä kommentointi ja raportointi, mutta tuotteita olen käyttänyt.

Buzzadori on semmoinen, joka saa käyttää kokeeksi tuotteita jonkin kampanjan mukaan ja jakaa myös näytteitä ystäville tai tuttaville.

Pääsin mukaan Vanish-kampanjaan testailemaan tahranpoistoaineita. Annoin käyttöön myös tyttärelle ja hänen ystävilleen. Yksi kommentti oli, että testipakkauksissa oli huonot tekstit eikä riittävästi informaatiota. Tahrojen poistuminenkin oli vähän siinä ja siinä. Juuri muita kommentteja en saanut.

Itse en ole juurikaan ennen tahranpoistoaineita käyttänyt sappisaippuaa lukuunottamatta. Muistaakseni kerran olen yhden paketin käyttänyt. Ei vain ole tullut mieleen. Nyt otin tavaksi lisätä pesukoneeseen tahranpoistajaa tavallisen pesuaineen lisäksi. Tykkäsinkö? No, tosiasiassa en huomannut kovin ihmeellistä eroa entiseen, pesuainekin kun on aika hyvä. Yhdessä paidassa oli pitkäaikainen rasvatahra (ruuasta) ja sen kuvittelisin hävinneen nyt Vanishia käyttäessäni. Lisäksi oli yksi todella järkyttävä pestävä: valkoinen pyyhe, joka oli typerästi ollut viikon koiralla uimapyyhkeenä ja siis rapainen ja kamala. Puhdasta tuli.

Enpä siis ainakaan moiti Vanishia. En kyllä mene vannomaan, että ostaisin sitä jatkossakaan. Olen vähän semmoinen huithapeli kotitöissä, riittää kun on sinne päin. Ei voi olla aineiden vika. Eikä sekään, että juuri tämän ”luota pinkkiin” mainokset ärsyttävät. Ihan ok. Tykkään kyllä olla buzzadori, kun tulee kokeiltua sellaistakin, joka muuten jäisi kaupan hyllyyn.

Misha!

Normaali
Kotimatkalla

Kotimatkalla

Kuuluu uutta. Reilun kahdenkymmenen vuoden jälkeen mulla on taas kissa! Pieni! Suloinen kuin mikä!

Mietteliäs Misha

Mietteliäs Misha

Olen onnesta soikeana, mutta työtä teettää ennen kuin Willem ottaa tämän asian rauhallisesti. Viikossa on päästy siihen, että W suhtautuu kissaan ihan jees niin kauan kuin se ei liiku. Jos sitä siirtää sylissä tai – hui kamala! – se liikkuu itse, on helvetti irti. Rauhallisiin hetkiin ehdollistamista ja feromonihaihdutin, niillä mennään.

Kermanaama

Kermanaama

Kissitys on syntynyt 15.3. ja tuli meille Kauhavalta asti. Rakastuin ja hain. Väritys on rusehtavanharmaanraidallisehko punertavin läikin. Naamassa on vaaleanruskea läiskä ja kaula, massu ja sukat valkoiset.

Lapsi leikkii

Lapsi leikkii

Matolääkettä on annettu ja huomenna on rokotukset sekä yleinen syyni. Luonne on reipas. Kehrää, torkkuu, leikkii, syö, käy laatikolla. Sähisee Willemille vasta kun se on alle metrin päässä isoine päineen.

Olen myös neulonut, uskokaa pois.

2013-06-29 17.55.04 2013-06-29 17.54.42

Puuvillastretsiä 63 g. 64 silmukan perussukat 2,5 mm puikoilla. KYH15.

2013-06-29 17.54.03 2013-06-29 17.53.14

Eyelet and flame chevron socks. 72 g koolaidattua sukkalankaa. Myös 2,5 mm puikot. KYH21.

 

Josta näppärästi kesäkuun saldoon.

Kesäkuussa valmistunutta 468 g, josta varastoneulontaa (ehkä) 219  g.

Oi ihana toukokuu -sukat 59 g

Secret fan -sukat (TDS1, KYH1) 84 g

Chicane socks 84 g (TDS2, KYH10)

Junasukat 26 g (KYH11)

Lebowski-sukat 65 g (TDS3, KYH22)

Puuvillajoustosukat 63 g (KYH15)

Eyelet and flame 72 g (KYH21)

Aussie-tiskirätti 15 g

Kesäkuun muu lankaliikenne 1 100 g.

Ostettu

Latinum ex machina -lankoja 700 g

Trekking pro natura 100 g

Zauberball 100 g

Sock wool 150 g

Novita bambu 50 g

2013 tähän mennessä neulottu 2 907 g

2013 tähän mennessä muu lankaliikenne – 481 g.

Tosiaan, kun listasin noita, huomasin, että jouduin ostamaan bambupuuvillaa ja neulomaan elämäni ensimmäisen tiskirätin. Puoliso etsi kaupasta siivoukseen tai keittiöön banbuista rättiä. Lupasin neulaista sellaisen ja niin tein.

Australian Shepherd Service Dog Washcloth, Novitan bambu 15 g. Vähän turhan pieni, täytyy tehdä lopuista langoista joku isompi. Puikot 3,5 mm.

Aussie-tiskirätti

Aussie-tiskirätti

Horjuvalla aasinsillalla pääsenkin siihen, että ensi viikonloppuna jää kissi lasten huoleksi ja minä ja Willem vietetään laatuaikaa kasvattajan järkkäämällä leirillä.

Loppuun kuitenkin minä ja Misha.

Mitä mä tuijotan? Kissa kuitenkin on kaunis.

Sinikirjosukat

Normaali

Toinen maaliskuun Suuren Sukkahaasteen teema oli perinnesukat. Minusta tämä Novitan malli Punakirjosukat oli riittävän perinnehenkinen. Muokkasin aika paljon: lankana Vuorelman Veto (123 g) ja siksi ohuemmat puikot (2,75 / 3,25 mm) ja tein naisen jalkaan miehen silmukkamäärillä. Väri eri kuin mallissa enkä tehnyt kaksinkertaista nilkkaosaa. Enkä muuten suostunut tekemään niitä virheitä mitä ohjeessa oli. Ihan ihme matikkaa Novitalla, mm. 4 * 13=54 ja 15+15=8+10+8 ja 15+15+19+19=64. En ymmärrä. Sukat kuitenkin ihan ok.

Valmiit kirjoneulesukat

Valmiit kirjoneulesukat

Tein värikkäät kantapäät ja kärjet, jotta lanka riitti. Mun käsialalla kirjoneule pitää tehdä ainakin puoli milliä isommilla puikoilla kuin muu sukka, muuten kiristää siitä kohdalta pahasti.

Kirjoneuleinen sukanvarsi

Kirjoneuleinen sukanvarsi

Nyt on puikoilla melkein valmiina toinen sukkahaaste, ihkulankasukat. Niistä pian lisää.

Olen talvilomalla. Ensi viikolla alkaa puolipäiväiset työt. Onpahan aikaa ulkoilla, neuloa ja hakea töitä. Tällä viikolla mulla on kirpparipöytäkin puuhana. Johan sitä suunnittelin vuosikaudet. Romua nurkat täynnänsä.

Puoliso oli veikkausporukkansa kanssa Lontoossa katsomassa livenä jalista. Reissua synkensi ikävä tieto kotimaasta: appi menehtyi sunnuntaina. Vanha oli jo ja heikkosydäminen, mutta ei osattu juuri nyt odottaa kuolemaa. Hyvä mies on poissa.

Keskilapsi lopetti kesken lukion. Yhteishaussa vetää paperit amikseen. Esikoisella on tällä viikolla kirjoitukset – ja vielä ensi maanantaina. Jännää.

Esikoinen oli esiintymässä jazztanssishowssa. Oli mahtavaa nähdä nuorten naisten suuri voimainponnistus. Kaunista ja taitavaa! Äiti miehineen kävi meillä kylässä ja sitten katsomassa esityksen. Myös Esikoisen kaikki tärkeät ystävät tyttöystävää myöten olivat siellä. Minä ja muut lapset tietysti myös, vain Puoliso ei ollut, kun sattui juuri silloin olemaan siellä Lontoossa. (Muuten, Keskilapsi aikoo mennä toukokuussa Lontooseen ihan yksin. Hui.)

Anteeksi kun tämä teksti on tämmöistä asiasta toiseen pomppimista. En jaksa keskittyä, nälkä.

Valoa varjoihin

Normaali

Ravelryssä on tolkuton määrä ihania ohjeita ja siellä oleva jononi sekä suosikkilistani kasvavat jatkuvasti. Yksi ystävällinen kanssaneuloja lahjoitti mulle mun jonottaman maksullisen ohjeen ja tartuin puikkoihin ja lankaan heti.

Tämmöinen tulla tupsahti.

Pitkä ja kapea

Pitkä ja kapea

Malli on Light in Shadows. Lankana oli Drops Fabel punakirjava ja harmaa Fortissima Socke, yhteensä 102 g. Nelosen puikot.

Kaksinkerroin kuvassa

Kaksinkerroin kuvassa

Huivi on korkeussuunnassa aika pieni, mutta sitäkin leveämpi. Jännä malli. Sopii ehkä parhaiten kaulalle kieputelluksi, mutta projektikuvissa muut ovat kuvanneet eniten hartioilla. Olen vähän kahden vaiheilla pidänkö tämän itse vai lahjoitanko pois. Langat oli valmiiksi jo jämälankoja, aloitettuja keriä, mutta niitä on vielä jäljellä, varsinkin punaista, niin paljonkin, että saisi vaikka sormikkaat ja ylikin jäisi. Mietin.

Light in shadows raidat

Light in shadows raidat

Valoa varjoihin

Valoa varjoihin

Neulomuksena tämä oli oikein nautittava kokemus. Suosittelen. Ainaoikeaa ja sileää sekä raitaa. Lyhennettyjä kerroksia. Nam. Helppokin. Ohje selkeä ja hyvä.

Huivin keskikohtaa

Huivin keskikohtaa

Harmoonisten raitojen jälkeen onkin jotain todella järkyttävää. Varoitus: silmät voivat vaurioitua. Vain värisokeille. Teen jämälangoista sukkia yhdistämällä ihan kaikkea. Huhhun. On niin rumaa, että jo masokistisesti nautittavaa. Ihan hassua ja hauskaakin. Pistelen menemään osittain hyvin vanhoja Nallen, Nalle Colorin, Vilman ja ties minkä Maijan jämiä. Tätäkin tää mun lankalakko on.

Ihan hirveetä raitaa

Ihan hirveetä raitaa

Ja hei, en ole ostanut tänä vuonna lankaa ollenkaan. Tavoitteena se alle 10 kg:n varasto. Nyt saattaa olla noin 14 kg jäljellä. Yli kilon olen neulonut tänä vuonna. Kohta aloitan taas ohuenohuen pitsihuivin, eli grammamäärät ei ole valtavia. Sivussa neulon muutamia sukkia. SSH-haasteessa on kesken helmipöllöt ja maaliskuussa on jo uudet tavoitteet.

Muu elämä: Esikoisella on ylioppilaskirjoitukset, jännää. Keskilapsi jäi pois lukiosta, sairastelee. Kuopus oli kuvataidepainotteisen yläkoulun pääsykokeissa, ja pääsi haluamaansa kouluun. Itsellä menee työpaikka alta. Harmi, työpaikka on kiva, mutta tiputtavat mut osa-aikaiseksi, eikä rahat riitä siten. Pakko hakea uusi työ. Miss´sie tarviit oikein hyvvää sihteerii? Täsä mää ole! (Hui mitä kielen raiskausta, eri murteita sekaisin. Jälkimmäinen lause ”miälenvikane”.)

 

 

Tykkään

Normaali

Nappasin Suden silmukoista haasteen, vaikkei mua haastettu. Semmoinen oon. Oli se siellä nätisti otettavissakin.

Kerron kahdeksan asiaa joista tykkään.

  1. Tykkään ruuasta. Herkut on herkkuja, hyviä joo, eritoten suklaa, mutta tykkään ihan ruokaruuasta tosi paljon. Aiheuttaa ylipainoa ja ahmimista, mutta, voivoi, entäs sitten. On sitä hullumpaakin hassutusta kuin ylensyönti.
  2. Tykkään mun perheestä. No tietysti, mutta mulla on ilo elää erityisen älykkäiden ja lahjakkaiden ihmisten kanssa. Ihailen. Nautin.
  3. Tyjkkään uimisesta, erityisesti kesäisistä järvivesistä. En ole rannikolla asunut, en osaa arvostaa merta samalla tavalla, mutta kiva sekin on. Uidessa virkistyy.
  4. Tykkään laulamisesta toisten kanssa. Yksinlaulu hirvittää, mutta kuoroissa laulamisesta nautin.
  5. Tykkään kissoista ja koirista. Omat koirat on tietysti rakkaita, ja kissaa kaipaisin. En ole varma olenko allerginen, eikä vanhempi koiramme ole kissaturvallinen, mutta ehkä joskus.
  6. Tykkään lukemisesta. Kautta aikain olen lukenut paljon. Joka ilta mennyt nukkumaan niin että luen ensin. Nyt tuntuu todella omituiselta, kun en ole vähään aikaan jaksanut keskittyä lukemaan.
  7. Tykkään koskettamisesta. Vieras ihminen ei saa minua koskea, läheisiltäkään en kaikkea sulata. Mutta: En voi tietää onko vaate mukava, onko lanka ihanaa, pidänkö jostain tavarasta, jos en saa tunnustella sitä. Olen visuaalinen, mutta myös kinesteettinen. Kosketan aina uusia tavaroita. Metsässäkin silittelen kaarnaa ja sammalia.
  8. Tykkään nukkumisesta. Haaveilen rauhallisista, pitkistä aamu(päivä)unista. Sänky on tärkeä paikka.

Enkä nyt itsekään haasta ketään, vaan teen kuten Sude: ottakaa jos huvittaa. Näitä on kiva lukea, positiivisia juttuja. Kertokaa toki kommenteissa, jos listaatte omat tykkäämiset, niin käyn lukemassa.

Mennyttä ja meneillään

Normaali

Taisi löytyä se jo aiemmin hukattu kameran laturi, ja viimesittäin hukattu on yhä piilossa. Ehkä. Pääasia, että on laturi jota voi käyttää. Pokkarilla kuvaaminen näissä valo-olosuhteissa olemattomin taidoin ja hermoin on kyllä arsesta, mutta silti tykkään, että neuleista on jotain kuvallista dokumenttia.

Näyttämättä on valmistuneista Tiilimuurisukat ja pitsihuivi My Heaven.

Sukat on osa SSH-projektia. Tammikuun toinen haaste, tehdä sukat, joista ei Ravelryssä ole paljoa projekteja. 11 näkyy nyt olevan.

Tiilimuurit edestä

Kakkosen puikot. Väri luonnossa hyvin kaunis poltettu oranssi tai tiilenpunainen, kuten aiheeseen sopii. (Olen vähän huono kuvailemaan värejä sanallisesti. Nautin tästä väristä kuitenkin.)

Tiilimuurit pohjat vastakkain

Puikot oli 2 mm pyöröt, magic loop tällä kertaa yksi sukka kerrallaan. Araucania Rancoa 88 g. Ihan nautittava projekti, kesti vain yllättävän kauan, kun tein todella innokkaasti saman aikaisesti pitsihuivia.

Tiilimuuri sivusta

Aika näyttää pidänkö nämä itse vai en. Koko on noin 40.

Littanat tiilimuurit

Sinne ne meni laatikkoon. Josta muuten sain siirrettyä osan vanhoista tekeleistä kuorolaisille. Aika tavaran kaupitsee.

Tyhjä tiilimuurin varsi

Pitsihuiveja olisi tarkoitus saada valmiiksi ainakin kolme tänä keväänä. Ensimmäinen on siis neulottu, odottelee inspiraatiota (tai niskasta ottamista), että pääsisi pingottumaan kauniiksi ja pitsin näköiseksi. On vielä onneton ruttu. Niinhän pitsihuivit on, ennen kuin ne kastellaan ja kiskotaan nuppineulojen avulla kireäksi esim. patjaan kiinni ja annetaan kuivua.

Pingottamaton My Heaven

Pingottamaton My Heaven

SSeuraava kuvakin on toivottavasti aidomman värinen. Se on ihan haalea vihertävä pastelli, Dropsin Lacea 75 g. Puikot oli 3 mm pitsissä ja 3.5 mm yläosan ainaoikeassa.

Itse tahdon seurata kuukausineulomukset ja langankulutukset. Siispä sitä sitten.

Tammikuussa valmistunutta 565 g (josta uutta varastoneulontaa 565 g):

 

Peittotilkut 40 + 40 g

Winchief-pipo62 g

Testineulontapipo 56 g

Mysteerisukat 104 g

Raggegarnsukat 100 g

My Heaven -pitsihuivi 75 g

Tiilimuurisukat 88 g

Muu lankaliikenne: 0 g!

Oman tavoitteen mukaan on siis vähennettävä lankavarastoa yli 4 610 g ennen kuin saan ostaa lankaa.

Toinen tavoite tälle vuodelle on hävittää ufot. Olen onnistunut purkamaan Dropsin Alpakasta ufoutuneen räsymattomekkoni. Heksagoneja en ole jatkanut, suunnittelin sitä sopivaksi kesähommaksi, puuvillaa kun on. Kerään voimia tarttuakseni keskeneräisiin tumppuihin. (Kyllä se siitä.)

Varsinaisia keskeneräisiä aktiivisemmin puikoilla on nyt:

Purtti, hihat aloitettu

Purtti, hihat aloitettu

Villatakki Kuopukselle. Miehusta neulottu kainaloihin ja hihat aloitettu. Edistyy nopeasti, paksu lanka ja puikot.

Owlie, alku, odottaa uusia helmiä

Owlie, alku, odottaa uusia helmiä

Helmikuun SSH-haastesukat. Haasteessa pitää neuloa sukat, joissa on helmiä. Ensin ostamani helmet olivat sellaisia, joiden reikä on liian pieni. Tilasin uusia ja odottelen niitä. Tämän neulominen olisi kaikista hauskinta, mutta odottelen siis tarvikkeita.

Kirahvikaulurin alkua

Kirahvikaulurin alkua

Oikeassa ufoutumisvaarassa on kirahvikauluri onteloneuleena. En ole ollenkaan varma, että käyttäisin tätä valmiina, eikä tämän neulominen ole kovin hauskaa. Käsityökorissa olkkarissa. Saatan neulaista valmiiksi tai sitten menee purkuun. Olen pitänyt ohjetta jonossa ja ostanut aikoja sitten langatkin ihan tätä varten, joten vähän on plääh-olo, kun ei nyt huvitakaan.

Mitäs muuta kuin neulomista? Lapset ramppaa sairaalassa, ei vakavaa, mutta mulla riittää kuskin ja seuralaisen hommaa. Työpaikalla on ollut muutto, pääsin lähelle (3 km) kotia ja sain oman toimistohuoneen. Terapia edistyy harppauksin, olen aika energinen. Koirat on välillä ihan mussukoita, välillä julmettuja riiviöitä. (Willemillä ehkä nyt se murrosiän alku ja Vappu nyt on kireä ja äreä bitch aina.) Laulaminen on ihanaa ja agility vaihtelevaa em. syistä. Yritän pinnistellä kotitöitä, että Puoliso jaksaisi mua seuraavatkin 25 vuotta (sen verran tuli kesällä täyteen). Pidän esim. kiinni tavoitteesta, että hävitän kotoa tavaraa (roskiin, lahjoituksiksi, uffin laatikkoon, mihin vaan) kolme pussillista kuukaudessa. Armahdin itseäni, aluksi tahti oli pussi viikossa. Nyt on tuo 3/kk ja kirjaan kalenteriin, että varmasti häviää.

Mennyttä ja tulevaa

Normaali

Hyvä se on edes vuodenvaihteessa vähän mietiskellä menneitä ja suunnitella tulevaa. Käsitöiden saralta sitä aihetta jo käsittelinkin.

Viime vuosi oli raskas ja surullinen. Läheisten asioita en ole täällä retostellut, kun ovat henkilökohtaisia. Omistanihan puhun reippaasti melkein kaikille, mutta nuo muut, niitä täytyy suojella. Yleistäen viime vuoden saldoa: Yksi perheenjäsen oli vakavasti sairas, sairaalahoidossakin ja on tarvinnut paljon tukitoimia. Appi ja oma mummo ovat jo iäkkäitä ja heikkenevät, ovat aika huonossa hapessa. Käly sairastui vakavasti. (Velipuolen) isä sairasti rajusti kuukauden ja kuoli. Oma mielenterveys heittelehti näiden kaikkien vanavedessä voimakkaasti. Olin parilla sairaslomalla ja 10 viikkoa osa-aikatyössä/osa-aikasairaslomalla sen lisäksi.

Onnekseni aloitin terapian alkuvuodesta. Syksyllä lisäsin käyntikertoja eli rupesin käymään kahdesti viikossa. Olen sairastanut masennusta todella monta vuotta ja ollut useaan otteeseen aika huonona. Lääkkeitä syön muistaakseni yhdeksättä vuotta yhteen mittaan. Loppuvuodesta vointini vahvistui, elämä kirkastui, keveni, paranin lähes käsiin. Voin paremmin kuin melkein ikinä. Tunnen toiveikkuutta, voimaa, juurevuutta ja rehevyyttä, onneakin. Suhtaudun tulevaan vihdoinkin positiivisesti.

Mulla on uutena kalenterina Positiivareiden Onnistujan Päivyri. Olen vakuuttunut, että jaksan tämän vuoden paremmin kuin monta edellistä. Asetin itselleni tavotteita. Päivyrin ohjeiden mukaan niitä kannattaa kertoa eteenpäin, jos haluaa niissä menestyä. Kerron osan: Löytää riemu. Pysyä tasapainossa vaikka mitä tapahtuisi.

Osa on hyvin henkilökohtaisia, niistä en kerro. Koitan ne muistaa ja pinnistellä niitä kohti.

Toivon, että te lukijani myös jaksaisitte elää ja olla. Nauttia. Katsoa vuotta 2013 nyt tammikuun alussa ja odottaa innokkaasti mitä kaikkea saakaan vielä kokea. Uskoa, että vaikeita asioita kohdatessakin voi selvitä eteenpäin.

Hyvää ja antoisaa vuotta 2013. Tuokoon se elämänrakkautta.

 

 

Ihan hirveetä

Normaali

Laskin rahojani. Mietin laskujani. Katselin lankavarastoani sillä silmällä. Mietin mitä tykkään neuloa. Päätin. (Hui.)

Ei yhtään lankaostoksia ennen kuin varasto on alle 10 kg.

Siihen on pitkä matka. Varasto on nyt noin 15,5 kg. Ihan realistista on päästä siihen vuoden 2013 aikana. Ehkä ostan seuraavat langat ensi vuoden messuilta?

Täälläkin näyttämättä on ensimmäiset Wollmeiselta itse ostamani langat, kaksi vyyhtiä. Toisen niistä voisin myydä pois. Muutenkin lankaa voisi hävittää muutenkin kuin neulomalla. Nyt syksyn mittaan olenkin lahjoittanut pari kertaa lankaa pois. Nyt ajattelin, että voisin osan kuvata ja myydä jos joku Ravelryn kautta tahtoo ostaa. Hyvin iso osa langoistani on kyllä sellaisia mitä neulonkin, kunhan ehdin. Joka päivä puikot käy. Ihan mukavaakin, kun on kotona mistä ottaa. Nyt vain pitää pitää siitä kiinni, että jos projektiin ei ole lankoja, niitä ei osteta, vaan sitten valitaan toinen projekti ja sillä selvä. Siis ihan tosi: kun katsoin lankojani, totesin, että siellä on vaikka mitä kivaa ja käyttökelpoista.

Lankaa ei raahata kotiin pyörällä…

…eikä autolla.

(Kuvat napattu facebookista löydetyistä nettisivuista, ei jaksa muistaa mistä.)