Langat loppui kesken, pakko ostaa

Olen saanut valmiiksi kahdetkin sukat, joissa piti välillä käydä kaupassa hakemassa lisää lankaa.

Apinasukat veljen tyttöselle, Lumiprinsessalle, jouluksi, Koko on 28. Smartia meni hämmästyttävästi 96 g. Puikkoina 3,5 mm kuviossa (joka ohjeesta) ja muuhun osaan 3 mm (omasta päästä). Alussa 48 s, alemmassa ribbineuleessa kavensin 44:ään.

Lumiprinsessan apinasukat

Nämä ne vain valmistui kahdessa päivässä. Joskus ei kauaa nokka tuhise.

A-pi-na-orkesteri… aarnimetsän suojassa harjoitteli

Sitten yhdet tilaussukat, lasten serkun pikkuvauvalle Kantoliinasukat. Gjestalin Maijaa meni 70 g. Ohjeen mukaiset, paitsi lyhennetyissä kerroksissa piti itse miettiä. oli epäloogisesti kirjoitettu ohjeessa.

Ukko-Nooan kantoliinasukat

Ihan hauska projekti, jotenkin vain luulin pienemmäksi työksi ja uuden langan kaupasta hakeminen kesti uskomattoman kauan. No, valmiit on. Puikot 2,75 mm sukkapuikot.

 

Yksityiskohtaa

Nämä menee molemmat sukkasatoon.

Tilaajarouva halusi koon 40, 42 ja 45 sukat ja osti itse langat. Aloitin pienemmistä. Kohta yksi sukka valmis ja yli puoli kerää mennyt lankaa. Taas loppuu lanka kesken! No, se oli arvattavissa. Rouva oli nimittäin ostanut Seitsemän Veljestä Nostalgiaa, ja sehän on 100 g kerissä. Ei siitä oikein aikuisen sukkaparia saa, on niin paksu lanka. Täytyy ottaa yhteyttä ja sopia, että voin hakea marketista lisää ja hän maksaa. On muuten karheaa tuo Nostalgia! Täytyy neuloa nopeasti pois nuo tilatut, ettei tarvitse kauaa tunnustella tuota lankaa.

Joogaopettaja muuten tykkäsi omista sukistaan valtavasti ja tilasi heti toiset. Kävin niihin Jannea lankakaupasta (samalla kun kantoliinasukkiin lisälankaa), kun en halua neuloa näin paljon seiskaveikkaa. Mutta valkoista, taas. Aika rasittava väri.

Teen siis tilaussukkia. Vielä neljä paria aikuisten kokoa. Kaikkea sitä. Jestas. Kohta (?!) joulukin… Ei vaan. Ensin tuntui hurjalta, nyt vain ihan tyynenä tikuttelen menemään. Onpahan työttömällä tekemistä.

Vähän muistin virkistykseksi lankaostoksia kuun alusta:

50 g Smartia

250 g Maijaa (kantoliinasukkiin ja palapeittoon)

200 g Jannea tilaussukkiin

Huonolaatuinen copy-paste FB:stä, kun en jaksa siirrellä iPadista kuvaa. Misha tänään:

Advertisement

Kummat sukat ja irtopäitä

SSH-haasteessa syyskuussa kehotettiin tekemään sukat jostain kirjasta, josta ei ole toteuttanut yhtään mallia. Suuren Sukkakirjan Ainaoikeinsukat tasona, koko vauvan tai taaperon:

Eipä tarvitse toiste tehdä, tylsät ja tympeät. 49 g meni varaston vajaita keriä, yksi väri loppuikin. Puikot, jaa, olisko olleet 2,5 mm tai kolmoset jopa.

Seuraavaksi teen järkevämmät vauvansukat. Lasten serkku pyysi suloiselle vauvalleen reisimittaiset Kantoliinasukat. Tottahan toki ne teen. Kunhan tässä pääsen irti tunikaneuleesta.

Olen aloittanut ohjeella Topstykke itselleni tunikaa tai mekkoa. Elokuussa ostin lankaa, oli vähän reiluja keriä, yhteispaino 315 g.  Tein pari päivää, pistin harmissani pussiin häpeämään, kun oli niin iso pääntie. Nyt muiden neulojien neuvosta ja seuraamana, purin, aloitin uudelleen pienemmän koon silmukkamääristä ja tavoitteena päästä omaan kokoon kainaloihin mennessä. Tämä siis pitää laittaa syrjään noiden sukkien neulomisen ajaksi.

(Lanka vihertävämmän sinistä luonnossa, oikein kaunista. Vähän on karheaa kun on täyttä villaa. Käytetään sentään trikoopaidan päällä.)

Tartuin Groupon-tarjoukseen viikolla ja pääsin jatkamaan joogaa – tosin eri salilla kuin ennen. Tänään ja eilen on olleet lihakset kipeinä, sen verran rankkaa oli perjantaina.

Sää on ollut vieläkin kesäinen. Huippua. Eilen ulkoilin pitkään farkuissa ja lyhythihaisessa, jalassa sandaalit. Oli lähinnä kuuma.

Loppuun nää mussukat. Tämän päivän irtopäät.

Misha tänään 6 kk. 2 575 g.

Willem 9 päivän päästä 1 v 6 kk. Noin 20 kg.

Pientä söpöä

Hyvää pääsiäistä! Erinomaista neulonta-aikaa…

torstaina pykäisin valmiiksi toisenkin serkun vauvalle junasukat.

Nyt puikot oli 2,5 mm ja lankaa meni taas se 28 g vaikka tein näihin yhden ”makkaran” enemmän jalkaterään kuin niihin sinisiin.

Latasin iPadille WordPress-sovelluksen. En löydä mediakirjastoa tästä. Tuo kuva oli täällä jo, kun eilen yritin ihan selaimella kirjoittaa, ja sitten en taas pystynyt kirjoittamaan kuvan alle. Jäi luonnokseksi, ja nyt täydentelen. Teknisiä vaikeuksia, kai tää tästä.

Pitsihuivi on jumissa, mokasin, ja koitan keksiä miten eteenpäin neuloen saisin korjattua tilanteen, ettei tarvitsisi purkaa. Neulon hiiiiiiiiiiitaasti onteloneulekauluria, joka oli jo ufoutunut, eli jäänyt pitkäksi aikaa keskeneräiseksi.

Hyvää lankalauantaita kaikille käsityöihmisille! Itse olen lankalakossa enkä hyödynnä tämänpäiväisiä useiden lankakauppojen alea. Käytän päivän nauttimalla omistamistani langoistani ja neulomalla kuin viitapiru. Yksi neuloja kertoi naamakirjassa aikovansa kylpeä ihanissa lankakerissään…

No ni. Tabletilla otettu kuva meni väärään paikkaan enkä löydä nappia, josta tää julkaistaan. Draft, edit, ei muuta. En osaa!

Syntymä ja kuolema

Niinhän se on, jokainen meistä sekä syntyy että kuolee. Nyt olen molempia teemoja käsitellyt käsitöissänikin.

Appi haudataan 6.4.

Neuloin Alina Shawl -huivin (maksullinen Ravelry-ohje).

Puikot 3,5 mm. Lankana Grignasco Merino Oro (todella ohut!), menekki 47 g.

Pari viikkoa meni neuloessa.

Kaksi serkkuani on saanut vauvat. Toiselle sain junasukat neulotuksi, kun kaipasin pientä välipalaa pitsihuivin kesken. Fingering-jämiä, 28 g. Puikko oli 2,5 tai 3 mm, enpä mitannut.

Tarkkasilmäinen havaitsee kuvan reunassa assistentin. Willem täytti eilen jo 1 v. Tietysti meille tullessaan oli 8-viikkoinen, mutta se ajankohta liittyy myös kuolemaan. Samalla viikolla kuoli isäni (ex-isäpuoleni, tarkalleen). Nyt siis Puoliso ja minä menetimme molemmat isämme vuoden sisällä.

Synttäripoika neulekuvausassarina.

Tämän sunnuntain viimeinen postaus

Laitetaan nyt loputkin neuleet, vaikka sitten olisin blogihiljaisuudessa kauan. Mulla on nimittäin Ravelryn olympialaisneuleena villapaita itselle, ja se ei välttämättä kisojen aikana valmistu. (Varsinkaan kun vapaapäivä menee konetta näpsytellessä eikä neuloessa.)

Edellinen itselle tehty paita on mieleinen. Kuvaaminen vaan oli haastavaa, en oikein jaksanut olla mallina, eikä Kuopustakaan huvittanut mokomaa paitaa kuvata… Rupesin pelleilemään, ja niinhän siinä sitten kävi, että just ne kuvat tarkentui kunnolla, muut ei niinkään. Eli jos tahdon näyttää koko puseron enkä vain yläosaa

täytyy näyttää itsensä humoristisessa valossa. Itsetuntoni kestää tän ihan hyvin, vassakuu.

Pusero on Olive. Lisäsin raitoja kaulukseen ja helmaan ohjetta hieman muutellen. Muuten aika tarkasti sitä mitä ohjeessa oli. Lankana sininen Trekking Pro ja joku oranssi varastolanka. Siis XL-neule ohuesta sukkalangasta, wahoo! Tuli vieläpä ihan pidettävä neule, hymyilyttää. 344 g (vain!) ja puikot 3 ja 4 mm. 3/4 hihat, kuten ohjeessa.

Huivipuolella tein aakkoshaasteen L-neuleena Lintillan. Vähän tuli virheitäkin, mutta ihan kiva huivi. Langan värjäsin itse ihan tätä varten. Ostin poistokorista 2 eurolla Novitan Ticoticoa valkoisena, että halvaks tuli! 91 g, puikot 3,5 mm. Tämän muuten neuloin loppuun ulkomailla…

Vielä välipalaneuleena pikaiseen neulaistu Etiopialaisnuttu, tieskö mones, taas varaston ohuista sukkalangoista 3 mm puikoilla, 55 g. Aika kamalan värinen, mutta toivon, että vauvojen äidit siellä kaukana saa itse valita haluamansa, ja että joku tästäkin sitten tykkää. (Makuja kun onneksi on niin monta.)

Siinä ne sitten oli. Tänä kesänä Vuodatuksen kajahtamisen jälkeen valmistuneet neuleet. Esiteltyinä kuvineen. Huh. Tuli itelle hyvä mieli. Tästä sitten eteenpäin normaalilla bloggaamistahdilla.

Päähineitä

Jaksaa kirjottaa, jaksaa, jaksaa… (Oikeestaan hitainta on kuvien hakeminen, kun en osaa niitä vielä järjestellä iPhotossa ja sieltä ne nyt pitää kaivella.) Mä haluan blogin, jossa on mun käsitöitä, joten mähän kirjotan ja etsin ne kuvat. Ni. Että tervetuloo vaan katteleen. (Näissä ny mitään kattomista, mutta kuitenki.)

Elokuun aikana tein kolme pääasiaa.

Tämä on vanha tuttu malli, Norwegian Sweet Baby Cap, jämälangoista nitkutin, ja tää olis niinku mun aakkoshaasteen N. 55 g sukkalankoja ja oisko ollu 2,5 mm puikot. Jollekulle lahjaksi joskus.

Quest oli yritys saada itelle kerrankin kiva hattu. Ei vieläkään onnistunut, siksi ei kuvaa mun päässä. Lanka oli Inside Out paksumpaa, siis itsevärjättyä, 50 g. Puikkoja 3,5 ja 4 ja 4,5 mm. Luonnollisestikin aakkoshaasteen Q.

Aakkoshaasteessa kun pääsin R:ään, oli helppo valita tehtäväksi jo kolmas Rikke. Se nyt vaan on niin hyvä ohje. Huijaan sen verran, että teen tasona ja yhden sauman. Arvelin, että Keskilapsi voisi tykätä. Viimeksi tarjoilin hänelle Rikkeä, ja se oli hieman väljä. Nyt tein sitten puoli milliä pienemmillä puikoilla ja pipa on lämpötiloista huolimatta ollut jätkän päässä siitä lähtien melkein koko ajan. Siis kelpasi! Ihan on seitsemää veljestä muistaakseni 91 g ja puikot siis 3 ja 4 mm.

Jalkoihin

Jos nyt sitten tikulla silmään ja vanhoja muistelemaan.

Kulkukissat-sukat on Neulekirjasta. Tuli tosi kivat, ihan itselle tein eli koko n. 40. Kirjopirkkaa 94 g ja Merlettosta 10 nappia. Puikot 2,25 mm. Aakkoshaasteen K.

Kesälomalla ei meinannut edetä neulominen, kun otin ihan vääränlaisen langan Monkey-sukkiin ja sitten se rumuus tökki enkä halunnut neuloa. Kuitenkin valmistui joskus. Puikot 2,25 mm. Austermann Step 74 g. Aakkoshaasteen M.

Tossupuolella tein pienet vauvantossut ja toiset, isommat Kuopukselle pyynnöstä.

Oh! Baby Baby Booties oli aakkoshaasteen O. Puikkoja en muista, lanka oli Novitan Miamia 27 g. Tulipahan tehdyiksi, mutta ei houkuta tekemään uudelleen – ei ohje eikä lanka.

Kuopus tosiaan oli tossuja vaille, ja päivässähän tällaiset nitkuttaa. 51 g Novitan Jussia, 4,5 mm puikot. Pocketbook Slippers. Hassun näköiset ”tyhjinä”, mutta ok jalassa.

Aakkoshaasteen neuleet olen tehnyt järjestyksessä, aina uuden kun edellinen on valmistunut. (Ja silloin tällöin muuta välillä.) Kuitenkin nyt vähän ryhmittelen näitä epäkronologisesti, kun olen niin monta käsityötä jäljessä. Vielä olisi muutama työ…