Ei tarvi enää

Lankaa ei sit tarvi ostaa enää elokuussa. Ostin jo.

Viime lauantaina oli Pukkilan Puikkopäivät. Handun Ilu järkkäsi, Pörrö Sahlberg luennoi  väriopista neulojan näkövinkkelistä ja massailun perusteista ja piti massanappipajan, Ilse Palmunoksa kertoili kasvivärjäyksestä. Muuna aikana seurusteltiin ja syötiin hyvin. Koko ajan neulottiin perusteellisen paljon. Kivaa oli, mutta rahaakin meni. Kas, kun tarvikkeita, lankaa ja kuituja oli kaupan.

Viimeisimmät lankaostokset:

Ostin Ilulta sukkalankaa. Mun uusi vaateväri.

Ilulta bling huivilankaa. Ihanan keltainen!

Väinämöistä, väri Kurpitsa

Maijamirjami myi lisälankaa, kun loppui kesken neulomisen

Maijamirjami korvasi lankojen myöhästymisen ekstralangalla. Käsinkehrätty mill end woolin nocturnal

Kuvausapuna oli Willem, joka kasvattaa kuonoon ja jalkoihin pituutta

Kaikki uusi lanka ei ole ihq-lankaa. Alesta hain yhden seiskaveikan sukkatarpeiksi. Sukkasatokin alkaa pian ja taas olen mukana. Lankaa olen ostanut + saanut yhteensä 732 g. (Hui.) Kehräyskuiduista sit myöhemmin, kunhan pääsen aiheeseen…

Lapsilla alkoi/alkaa koulut. Harrastukset käynnistyvät. Ilmassa on syksyn aavistus, vaikka tänäänkin oli ihan kesäkeli.

Advertisement

Sain tunnustuksen

Ensinnäkin: Kiitos jokaiselle kommentoihalle: Kaisa, Arvi, marili, isognu ja Hepsi. Mukava huomata, että uusikin blogi on löydetty.

Iso Gnu muisti minua tällaisella plakaatilla. Kiitos!

Seuraavien ohjeiden mukaan pitäisi toimia:

• Kiitä tunnustuksen antajaa.

• Anna tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.

On niin vaikea valita, enkä todellakaan käy tarkistamassa onko tämä jossain jo ollut, kerronpa vain kenen blogit mun mielestä on tän arvoiset, missä blogissa on mun mielestä substanssia, ”munaa” kuten meilläpäin sanottaisiin.

Harmaata arkea

Sielun kääntöpiiri

eriparivillasukka

Outin Oikein Nurin

Neulova Narttu

Neuleaddiktio

Outo lintu linnassa

Koirankarvan kerääjä    

• Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.

• Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

1. Olen konttorirotta. Päätin vuonna 2004 yrittää pois myyntitöistä ja opiskelin iltaisin sihteerin ammattitutkinnon. Tykkään nykyisestä työnantajasta. Työkaverit ja pomo on hyvät. Huono puoli tässä tietenkin on pieni palkka, mutta työ on monipuolista ja melko vapaata.

2. Olin aikoinaan kotiäitinä melkein yhdeksän vuotta. En ole mikään kodin hengetär, mutta omien lasten kanssa ajan viettäminen oli sen arvoista.

3. Lapsia mulla on kolme. Esikoinen 19 v, Keskilapsi 17 v ja Kuopus 12 v. Taiteellisia ja monin tavoin lahjakkaita kaikki. Olen ylpeä heistä!

4. Pidin itseäni terrierityyppinä kuusi vuotta. Niin kauan mulla on ollut parsonrussellinterrieri. Viime toukokuussa rakastuin koiranpentuun, ja nyt meillä on myös australianpaimenkoira. Muuttuuko ihminenkin? Tietysti. Vappu on silti mun elämäni koira, rakastan sitä vaikka se on sellainen jästipää, enkä ole sitä osannut riittävän hyvin kouluttaa esim olemaan haukkumatta. Sitten on tuo nuori mies Willem, hellyyttävä tapaus ja hyviä tapoja opetellaan. Vappu harrastaa mun kanssa agilityä ja Willemin kanssa mennään pentukouluun parin viikon päästä.

5. Laulan kahdessa kuorossa ja pian alkaa myös lauluyhtyetyyppinen ”pikkukuoro” toisen kuoron alaisuudessa. Nautin laulamisesta valtavasti, mutta soololauluun minusta ei ole. Äänialani on kasvanut viime vuosina, ja pystyn laulamaan sekä sopraanoa että alttoa!

6. Neulon päivittäin. Käsityöt opin koulussa käsityötunneilla ja nyt aikuisena netin ja lehtien kautta. Äitini ei osaa neuloa ollenkaan, ja siksi näin. Vielä muutamia vuosia sitten nitkutin perussukkaa seitsemästä veljeksestä silloin tällöin, mutta 2006-2007 vuodenvaihteen tienoilla repesin jo liitoksistani, innostuin ja laajensin neuleosaamistani ohutlankaisiin sukkiin, pitsihuiveihin jne. Siitä asti tää on ollut menoa ja meininkiä. Lankavarastokin on kasvanut valtavasti. Voin silti tehdä tarpeeseen seiskaveikkasukatkin…

7. Olen innostumaisillani uuteen harrastukseen. Ehkä. Tahtoisin osata kehrätä itse lankaa. Tästä kuulette varmaan lähiaikoina lisää.

8. Tapasin Puolisoni 25 vuotta, 1 kuukautta ja 6 päivää sitten. J Naimisiin menimme vuonna 2000.

Tämän sunnuntain viimeinen postaus

Laitetaan nyt loputkin neuleet, vaikka sitten olisin blogihiljaisuudessa kauan. Mulla on nimittäin Ravelryn olympialaisneuleena villapaita itselle, ja se ei välttämättä kisojen aikana valmistu. (Varsinkaan kun vapaapäivä menee konetta näpsytellessä eikä neuloessa.)

Edellinen itselle tehty paita on mieleinen. Kuvaaminen vaan oli haastavaa, en oikein jaksanut olla mallina, eikä Kuopustakaan huvittanut mokomaa paitaa kuvata… Rupesin pelleilemään, ja niinhän siinä sitten kävi, että just ne kuvat tarkentui kunnolla, muut ei niinkään. Eli jos tahdon näyttää koko puseron enkä vain yläosaa

täytyy näyttää itsensä humoristisessa valossa. Itsetuntoni kestää tän ihan hyvin, vassakuu.

Pusero on Olive. Lisäsin raitoja kaulukseen ja helmaan ohjetta hieman muutellen. Muuten aika tarkasti sitä mitä ohjeessa oli. Lankana sininen Trekking Pro ja joku oranssi varastolanka. Siis XL-neule ohuesta sukkalangasta, wahoo! Tuli vieläpä ihan pidettävä neule, hymyilyttää. 344 g (vain!) ja puikot 3 ja 4 mm. 3/4 hihat, kuten ohjeessa.

Huivipuolella tein aakkoshaasteen L-neuleena Lintillan. Vähän tuli virheitäkin, mutta ihan kiva huivi. Langan värjäsin itse ihan tätä varten. Ostin poistokorista 2 eurolla Novitan Ticoticoa valkoisena, että halvaks tuli! 91 g, puikot 3,5 mm. Tämän muuten neuloin loppuun ulkomailla…

Vielä välipalaneuleena pikaiseen neulaistu Etiopialaisnuttu, tieskö mones, taas varaston ohuista sukkalangoista 3 mm puikoilla, 55 g. Aika kamalan värinen, mutta toivon, että vauvojen äidit siellä kaukana saa itse valita haluamansa, ja että joku tästäkin sitten tykkää. (Makuja kun onneksi on niin monta.)

Siinä ne sitten oli. Tänä kesänä Vuodatuksen kajahtamisen jälkeen valmistuneet neuleet. Esiteltyinä kuvineen. Huh. Tuli itelle hyvä mieli. Tästä sitten eteenpäin normaalilla bloggaamistahdilla.

Päähineitä

Jaksaa kirjottaa, jaksaa, jaksaa… (Oikeestaan hitainta on kuvien hakeminen, kun en osaa niitä vielä järjestellä iPhotossa ja sieltä ne nyt pitää kaivella.) Mä haluan blogin, jossa on mun käsitöitä, joten mähän kirjotan ja etsin ne kuvat. Ni. Että tervetuloo vaan katteleen. (Näissä ny mitään kattomista, mutta kuitenki.)

Elokuun aikana tein kolme pääasiaa.

Tämä on vanha tuttu malli, Norwegian Sweet Baby Cap, jämälangoista nitkutin, ja tää olis niinku mun aakkoshaasteen N. 55 g sukkalankoja ja oisko ollu 2,5 mm puikot. Jollekulle lahjaksi joskus.

Quest oli yritys saada itelle kerrankin kiva hattu. Ei vieläkään onnistunut, siksi ei kuvaa mun päässä. Lanka oli Inside Out paksumpaa, siis itsevärjättyä, 50 g. Puikkoja 3,5 ja 4 ja 4,5 mm. Luonnollisestikin aakkoshaasteen Q.

Aakkoshaasteessa kun pääsin R:ään, oli helppo valita tehtäväksi jo kolmas Rikke. Se nyt vaan on niin hyvä ohje. Huijaan sen verran, että teen tasona ja yhden sauman. Arvelin, että Keskilapsi voisi tykätä. Viimeksi tarjoilin hänelle Rikkeä, ja se oli hieman väljä. Nyt tein sitten puoli milliä pienemmillä puikoilla ja pipa on lämpötiloista huolimatta ollut jätkän päässä siitä lähtien melkein koko ajan. Siis kelpasi! Ihan on seitsemää veljestä muistaakseni 91 g ja puikot siis 3 ja 4 mm.

Jalkoihin

Jos nyt sitten tikulla silmään ja vanhoja muistelemaan.

Kulkukissat-sukat on Neulekirjasta. Tuli tosi kivat, ihan itselle tein eli koko n. 40. Kirjopirkkaa 94 g ja Merlettosta 10 nappia. Puikot 2,25 mm. Aakkoshaasteen K.

Kesälomalla ei meinannut edetä neulominen, kun otin ihan vääränlaisen langan Monkey-sukkiin ja sitten se rumuus tökki enkä halunnut neuloa. Kuitenkin valmistui joskus. Puikot 2,25 mm. Austermann Step 74 g. Aakkoshaasteen M.

Tossupuolella tein pienet vauvantossut ja toiset, isommat Kuopukselle pyynnöstä.

Oh! Baby Baby Booties oli aakkoshaasteen O. Puikkoja en muista, lanka oli Novitan Miamia 27 g. Tulipahan tehdyiksi, mutta ei houkuta tekemään uudelleen – ei ohje eikä lanka.

Kuopus tosiaan oli tossuja vaille, ja päivässähän tällaiset nitkuttaa. 51 g Novitan Jussia, 4,5 mm puikot. Pocketbook Slippers. Hassun näköiset ”tyhjinä”, mutta ok jalassa.

Aakkoshaasteen neuleet olen tehnyt järjestyksessä, aina uuden kun edellinen on valmistunut. (Ja silloin tällöin muuta välillä.) Kuitenkin nyt vähän ryhmittelen näitä epäkronologisesti, kun olen niin monta käsityötä jäljessä. Vielä olisi muutama työ…

Willem

Listaan menneitä kesäkäsitöitä

Kommentteihin saa vihjata, jos joku keksii miten saan tehtyä WordPressillä sivulaatikon. Tykkään itse katsoa mitä mulla on puikoilla ja miten paljon olen kussakin kuussa / vuodessa neulonut. Sen vielä tahdon tänne tuoda vanhasta blogista.

Nää on tietysti vähän tylsiä muille kuin itselleni, mutta tahdon pitää saldot täällä joten nyt pukkaa kolmen kuukauden neulesaldot. Yksittäiset työt pyrin esittelemään sitä mukaa kuin jaksan.

Kesäkuussa valmistui 126 g (josta varastoneulontaa 126 g)

Kulkukissa-sukat 94 g

Myrskyn peittotilkku 18 g

Karpalon peittotilkku 14 g

Kesäkuun lankaliikenne 0 g

****

Heinäkuussa valmistui 344 g (josta varastoneulontaa 0 g)

Olive-pusero 344 g

Heinäkuun lankaliikenne 300 g

Trekking Pro 100 g

Keltainen sukkalanka 100 g

Kaupanpäälliset 100 g

***

EDIT: tämäkin Heinäkuussa valmistui 494 g (josta varastoneulontaa 234 g)

Lintilla-huivi 91 g

Monkey-sukat 74 g

Etiopialaisnuttu 55 g

Vauvantossut 27 g

Norjalaismyssy 55 g

Kuopukselle tossut 51 g

Quest-hattu 50 g

Kolmas Rikke (seiskaveikka) 91 g

EDIT Tämäkin heinäkuun lankaliikenne 350 g

Novita Miami 100 g

Novita 7 veljestä musta 150 g

Novita Jussi 100 g

****

LANKASALDO 1.1. 2008 12 569 g

LANKASALDO 1.1. 2009 19 287 g

LANKASALDO 1.1. 2010 14 734 g

LANKASALDO 1.1. 2011 15 868 g

LANKASALDO 1.1. 2012  16 127 g

2012 tammi-heinäkuu valmistunut 2 964 g

(josta varastoneulonta-KAL 1 590 g)

2012 tammi-heinäkuu muu lankaliikenne 3 653 g

Pakko joku kuva laittaa. Suurin työ oli uusi paita itselle:

Vappu

Kesäloma

Olen ollut töissä jo kaksi viikkoa, mutta voin sanoa, että loma oli onnistunut ja mieleinen. Pariin kertaan oltiin Puolison entissäkotona Joutsassa yön yli ja jonkin aikaa vietettiin kotonakin. Viikon verran olin sukulaisten yhteismökillä Keski-Pohjanmaalla muistelemassa lapsuutta ja saunomassa ja uimassa. Joutsassa toki tavattiin Appi ja Pohojammaalla taas Mummuni.

Mukava lisä ja lomasisältö oli ulkomaanmatka – pitkästä aikaa ja koko perheen voimin. Kymmenen päivää oltiin matkalla. Halpalennolla Bergamoon, josta otettiin vuokra-auto.

It´s your lucky day, sir, sanoi autovuokraamon täti. Saatiin upouusi Alfa Romeo Giuletta. Kyllä siihen sitten saatiinkin kilometrejä, muistaakseni 1200 km. Puoliso ajoi.

Ensimmäinen kokonainen päivä vietettiin Venetsiassa. Oli tulikuumaa mutta hienoa.

Ajoimme siitä Sloveniaan, jossa meillä oli viikon verran vuokratalo Brezje nad Kamnikomissa, Alpeilla. Siitä oli nopea tehdä päivän retkiä pitkin maata.

Käytiinkin yhtä päivää lukuunottamatta tutustumassa erilaisiin paikkoihin. Se yksi päivä oli lepoa ja shoppailua + grillailua varten.

Patikoitiin vesiputoukselle, nähtiin pääkaupunki Ljubljana, Bledissä uitiin aivan kirkkaassa järvivedessä, tippukiviluolat olivat hämmästyttävät, meren rannassa käveltiin Piranissa ja käytiin uimassa Kroatian puolella. Kiivettiin Planican hyppytornin ponnistuspaikalle ja pistäydyttiin Itävallankin puolella.

Viimeinen yö oltiin Veronassa ja sitäkin ehdittiin vähän katsastaa. Nähtiin mm. eläviä patsaita.

Facebookissa näytin ihan eri kuvat. Ihmisiäkin, perhettä. En ole vielä neuvotellut miten perhe suhtautuu blogikuviin. Kuvista suurimman osan on ottanut Kuopus.

Nyt onkin sitten rahat loppu, luut. Ihan ens vuonna ei vielä matkustella lisää, sen verran otti kukkarolle, mutta kyllä kannatti. Sääkin suosi. Lämmintä oli yli 30 astetta – paitsi yhtenä päivänä, kun sataa ripsautti vähän.

Muutto

Tämä on nyt uusi blogini, vanha kun ei toimi. Voi, Vuodatus, tykkäsin sinusta niin, ja nyt joudun opettelemaan kaiken alusta, En edes tiedä miten saan otsikon mieleisekseni, kaikki on vierasta ja outoa. Vanhat jutut löytyvät täältä: Inside Out. Kuten melkein kaikilla onkin tiedossa, minunkin blogistani katosivat kaikki kuvat 2009 vuoden syksystä saakka. Jos vanha blogi herää sen verran henkiin, että ottaa valokuvia vastaan, käyn osan kuvista palauttamassa. Jos viitsin.

Tervetuloa siis uudet ja vanhat lukijat. Aion jatkaa samalla linjalla kuin ennenkin. Kerron käsitöistäni muistiinpanomaisesti ja jutustan silloin tällöin masennuksestani, perheen touhuista tai muusta mikä mieleen juolahtaa.

Olen nimimerkki Oranssi, 40+-ikäinen tamperelainen käsityöhössöttäjä. Neulon päivittäin. Käyn toimistotöissä. Lapsia on kolme ja sama mies mulla on ollut jo 25 vuotta. Koiriakin on kaksi.