Sportti-Purtti

Että mä olenkin tosi ahkera tänään! Ajattelin töiden jälkeen (töissäkin olin tehnyt yhtä ja toista aika kiireellä) ehkä aloittaa uuden huivin – tai jos olen kiltti, viimeistellä vanhoja.

Huivineuleeseen olin valmiiksi eilen printannut ohjeen, etsinyt langat ja pyöröpuikon. Kun tulin kotiin (kaupan kautta), odotti ikävä näky. Willem-koira oli neulonut avuksi jo huivilankoja uuteen uskoon. Surullisinta oli, että samalla oli järsitty poikki Addin pyörö. (Onneksi mulla on toinen 4 mm pyörö olemassa, tosin ihan vain Prym.)

Willemin neulomat huivilangat

Huokasin, tein ruokaa, latasin tiskikoneen, selvitin langat. Sitten päätin olla muutenkin reipas. Jo nyt, neljä päivää neulomisen päätyttyä, ompelin (käsin) vetoketjun kiinni Kuopuksen uuteen villatakkiin.

Koko Purtti

Ohje on Neulekirjan Purtti. Koko on ”160 cm:n silmukat ja lisätty pituutta miehustaan ja hihoihin”. Passelilta näyttää. Kuopus lienee nyt jotain 168 cm ja kasvaa lujaa. Neuloin tämän aika haipakkaa, 30.1.-9.2.

Gjestalin Jadea meni vain 413 g. Puikot 4,5 mm muuten ja i-cord-reunuksessa 5 mm. Kiva neule, mutta Kuopuksen mielestä kutittaa vähän. Käyttäkööt alla pitkähihaista teepaitaa.

Purtin yläosa

Kuvat piti saada vaikka oli hämärää sisällä. Tekovaiheessa otetussa kuvassa väri lähempänä, oikeasti siis hillityn vaaleansininen.

Purtti, hihat aloitettu

Tätä lankaa jäi. Pistin sen ja lukuisia muita joutavia lankoja Ravelry-tilillisille käsityöihmisille ostettavaksi tänne. Lankavarastoni keveni myymällä 1 057 g.

Ahkeruus ei vetoketjun ompelemiseen loppunut. Pingotin samalla innolla pitsihuivin, joka olikin jo odottanut sitä. Sitten neuloin yhdet sukat loppuun ja päättelin  jopa langanpäät. Nyt vakavasti harkitsen aloittavani sen huivin. Kesken olisi sellaiset sukat, joihin tulee helmiä. Menen huomenna koulutukseen, ja ajattelin ruokiksella ja luppoaikoina, jos sellaisia on, neuloa. Ai mikäkö koulutus? Työnantaja lähetti inDesign-kurssille kahdeksi päiväksi, jotta voin tehdä itse jotain esitemateriaalia.

Loppuun vielä totuudellinen kuva villatakin kuvaushetkestä.

Purtin kuvausta avustajan kanssa

 

 

Advertisement

Mennyttä ja meneillään

Taisi löytyä se jo aiemmin hukattu kameran laturi, ja viimesittäin hukattu on yhä piilossa. Ehkä. Pääasia, että on laturi jota voi käyttää. Pokkarilla kuvaaminen näissä valo-olosuhteissa olemattomin taidoin ja hermoin on kyllä arsesta, mutta silti tykkään, että neuleista on jotain kuvallista dokumenttia.

Näyttämättä on valmistuneista Tiilimuurisukat ja pitsihuivi My Heaven.

Sukat on osa SSH-projektia. Tammikuun toinen haaste, tehdä sukat, joista ei Ravelryssä ole paljoa projekteja. 11 näkyy nyt olevan.

Kakkosen puikot. Väri luonnossa hyvin kaunis poltettu oranssi tai tiilenpunainen, kuten aiheeseen sopii. (Olen vähän huono kuvailemaan värejä sanallisesti. Nautin tästä väristä kuitenkin.)

Puikot oli 2 mm pyöröt, magic loop tällä kertaa yksi sukka kerrallaan. Araucania Rancoa 88 g. Ihan nautittava projekti, kesti vain yllättävän kauan, kun tein todella innokkaasti saman aikaisesti pitsihuivia.

Aika näyttää pidänkö nämä itse vai en. Koko on noin 40.

Sinne ne meni laatikkoon. Josta muuten sain siirrettyä osan vanhoista tekeleistä kuorolaisille. Aika tavaran kaupitsee.

Pitsihuiveja olisi tarkoitus saada valmiiksi ainakin kolme tänä keväänä. Ensimmäinen on siis neulottu, odottelee inspiraatiota (tai niskasta ottamista), että pääsisi pingottumaan kauniiksi ja pitsin näköiseksi. On vielä onneton ruttu. Niinhän pitsihuivit on, ennen kuin ne kastellaan ja kiskotaan nuppineulojen avulla kireäksi esim. patjaan kiinni ja annetaan kuivua.

Pingottamaton My Heaven

SSeuraava kuvakin on toivottavasti aidomman värinen. Se on ihan haalea vihertävä pastelli, Dropsin Lacea 75 g. Puikot oli 3 mm pitsissä ja 3.5 mm yläosan ainaoikeassa.

Itse tahdon seurata kuukausineulomukset ja langankulutukset. Siispä sitä sitten.

Tammikuussa valmistunutta 565 g (josta uutta varastoneulontaa 565 g):

 

Peittotilkut 40 + 40 g

Winchief-pipo62 g

Testineulontapipo 56 g

Mysteerisukat 104 g

Raggegarnsukat 100 g

My Heaven -pitsihuivi 75 g

Tiilimuurisukat 88 g

Muu lankaliikenne: 0 g!

Oman tavoitteen mukaan on siis vähennettävä lankavarastoa yli 4 610 g ennen kuin saan ostaa lankaa.

Toinen tavoite tälle vuodelle on hävittää ufot. Olen onnistunut purkamaan Dropsin Alpakasta ufoutuneen räsymattomekkoni. Heksagoneja en ole jatkanut, suunnittelin sitä sopivaksi kesähommaksi, puuvillaa kun on. Kerään voimia tarttuakseni keskeneräisiin tumppuihin. (Kyllä se siitä.)

Varsinaisia keskeneräisiä aktiivisemmin puikoilla on nyt:

Purtti, hihat aloitettu

Villatakki Kuopukselle. Miehusta neulottu kainaloihin ja hihat aloitettu. Edistyy nopeasti, paksu lanka ja puikot.

Owlie, alku, odottaa uusia helmiä

Helmikuun SSH-haastesukat. Haasteessa pitää neuloa sukat, joissa on helmiä. Ensin ostamani helmet olivat sellaisia, joiden reikä on liian pieni. Tilasin uusia ja odottelen niitä. Tämän neulominen olisi kaikista hauskinta, mutta odottelen siis tarvikkeita.

Kirahvikaulurin alkua

Oikeassa ufoutumisvaarassa on kirahvikauluri onteloneuleena. En ole ollenkaan varma, että käyttäisin tätä valmiina, eikä tämän neulominen ole kovin hauskaa. Käsityökorissa olkkarissa. Saatan neulaista valmiiksi tai sitten menee purkuun. Olen pitänyt ohjetta jonossa ja ostanut aikoja sitten langatkin ihan tätä varten, joten vähän on plääh-olo, kun ei nyt huvitakaan.

Mitäs muuta kuin neulomista? Lapset ramppaa sairaalassa, ei vakavaa, mutta mulla riittää kuskin ja seuralaisen hommaa. Työpaikalla on ollut muutto, pääsin lähelle (3 km) kotia ja sain oman toimistohuoneen. Terapia edistyy harppauksin, olen aika energinen. Koirat on välillä ihan mussukoita, välillä julmettuja riiviöitä. (Willemillä ehkä nyt se murrosiän alku ja Vappu nyt on kireä ja äreä bitch aina.) Laulaminen on ihanaa ja agility vaihtelevaa em. syistä. Yritän pinnistellä kotitöitä, että Puoliso jaksaisi mua seuraavatkin 25 vuotta (sen verran tuli kesällä täyteen). Pidän esim. kiinni tavoitteesta, että hävitän kotoa tavaraa (roskiin, lahjoituksiksi, uffin laatikkoon, mihin vaan) kolme pussillista kuukaudessa. Armahdin itseäni, aluksi tahti oli pussi viikossa. Nyt on tuo 3/kk ja kirjaan kalenteriin, että varmasti häviää.

Elokuussa valmistui

Ihan oikeasti: valmistui vain yksi neule: Sweet Vanilla Tunic, Rowan purelife revive, silkkiä, puuvillaa ja tanceliä muistaakseni, 531 g, 4 mm puikot, tekoaika 27.7.-17.8. Muuten kiva, mutta aivan liian löysä pääntie ja lanka vielä painavaa, joten on viriteltävä joku nauha kiristämään. Kuvat räpsi hätäinen Kuopus, jota homma ei oikein kiinnostanut. Olisi nyt edes sanonut, että pusero on rutussa.

Jäin siis lankasaldossa elokuussa plussalle, kun lankaa tuli ovista ja ikkunoista +732 g ja neuloontui valmiiksi vain 531 g. Syyskuun ekana päivänä kävinkin läpi lankavarastoa ja sieltä lähtee maailmalle jämiä, puuvillasekoitetta ja puuvillaa yms minulle outoa.

****

Elokuussa valmistunut 531 g (josta varastoneulontaa 500 g)

Sweet vanilla tunic 531 g

Elokuun lankaliikenne 732 g

Ilun sukkalanka, Ilun kimallehuivilanka, Väinämöinen, SV-tunikaan lisälankaa, kaupanpäällisvyyhti, seiskaveikka tarjouksesta

****

LANKASALDO 1.1. 2008 12 569 g

LANKASALDO 1.1. 2009 19 287 g

LANKASALDO 1.1. 2010 14 734 g

LANKASALDO 1.1. 2011 15 868 g

LANKASALDO 1.1. 2012  16 127 g

2012 tammi-elokuu valmistunut 3 495 g

(josta varastoneulonta-KAL 2 090 g)

2012 tammi-elokuu muu lankaliikenne 4 385 g

****

Huomasin vasta nyt, että viimeks kun kirjotin saldoista, oli kuukaudet heittäneet häränpyllyä. Toisilla edistää  kello, toisilla vitsivieköön kalenteri! (Viittiskö käydä oikein korjaamassa? Ehkä.)

Tämän sunnuntain viimeinen postaus

Laitetaan nyt loputkin neuleet, vaikka sitten olisin blogihiljaisuudessa kauan. Mulla on nimittäin Ravelryn olympialaisneuleena villapaita itselle, ja se ei välttämättä kisojen aikana valmistu. (Varsinkaan kun vapaapäivä menee konetta näpsytellessä eikä neuloessa.)

Edellinen itselle tehty paita on mieleinen. Kuvaaminen vaan oli haastavaa, en oikein jaksanut olla mallina, eikä Kuopustakaan huvittanut mokomaa paitaa kuvata… Rupesin pelleilemään, ja niinhän siinä sitten kävi, että just ne kuvat tarkentui kunnolla, muut ei niinkään. Eli jos tahdon näyttää koko puseron enkä vain yläosaa

täytyy näyttää itsensä humoristisessa valossa. Itsetuntoni kestää tän ihan hyvin, vassakuu.

Pusero on Olive. Lisäsin raitoja kaulukseen ja helmaan ohjetta hieman muutellen. Muuten aika tarkasti sitä mitä ohjeessa oli. Lankana sininen Trekking Pro ja joku oranssi varastolanka. Siis XL-neule ohuesta sukkalangasta, wahoo! Tuli vieläpä ihan pidettävä neule, hymyilyttää. 344 g (vain!) ja puikot 3 ja 4 mm. 3/4 hihat, kuten ohjeessa.

Huivipuolella tein aakkoshaasteen L-neuleena Lintillan. Vähän tuli virheitäkin, mutta ihan kiva huivi. Langan värjäsin itse ihan tätä varten. Ostin poistokorista 2 eurolla Novitan Ticoticoa valkoisena, että halvaks tuli! 91 g, puikot 3,5 mm. Tämän muuten neuloin loppuun ulkomailla…

Vielä välipalaneuleena pikaiseen neulaistu Etiopialaisnuttu, tieskö mones, taas varaston ohuista sukkalangoista 3 mm puikoilla, 55 g. Aika kamalan värinen, mutta toivon, että vauvojen äidit siellä kaukana saa itse valita haluamansa, ja että joku tästäkin sitten tykkää. (Makuja kun onneksi on niin monta.)

Siinä ne sitten oli. Tänä kesänä Vuodatuksen kajahtamisen jälkeen valmistuneet neuleet. Esiteltyinä kuvineen. Huh. Tuli itelle hyvä mieli. Tästä sitten eteenpäin normaalilla bloggaamistahdilla.