Kevät etenee ja jämäilyä veljen lapsille

Edit: kävin vaihtamassa eri kautta ladatut kuvat.

Kevätkatsaus 30.4. Lumi suli kymmenen päivää sitten, kun satoi todella rankasti vettä pari päivää. Sinivuokkoja näin kahdeksan päivää sitten yhden lämäreen, enempää ei ole osunut silmiin vielä.

Leskenlehtiä on monissa paikoissa paljon, mutta ruohoa ei vielä.

(Kännykkäkuvia, en jaksa säätää ja häärätä. Kamera on hukkapiilossa tänään.)

Puiden silmut pullistelevat lupaavasti. Lehtiä ei vielä näy.

Aurinkoisilla paikoilla nousee sopiviin rinnekohtiin jo vihreääkin maahan.

Sukkia olen neulonut. Veljen lapsille saa kuulemma tehdä, kysyin. Ohuista jämälangoista ensin, molemmat 2,25 sukkapuikoilla, varressa 48 s. Isommissa vahingossa jäi kiilakavennukset tekemättä ja terässä on 54 s.

Pienempien jalkapohja on noin 13-14 cm pitkä. Lankaa meni 27 g. (kaksivuotiaalle)

Isommissa terä on 16-17 cm ja lankaa meni 36 g. (neljävuotiaalle)

Jostain tarttis etsiä se kamera. On täällä siivottukin, mutta ei kaikkia rojukasoja. Minne lie lipsahtanut.

Eilen valmistui yksi pitsihuivi. Vielä olisi yksi suunnitelmissa. Printtaan seuraavaksi ohjeen, lanka on jo keritty. Toisena neuleena rinnalla paksummat sukat samoille veljen lapsille. Jämälankaa löytyy myös paksumpana.

Advertisement

Tupsahti sukat

Jännintä viime aikoina on ollut vaihtaa työtä.

Ensinnäkin entisen paikan pomo oli mahdottoman söötti, kun muisti minua viimeisenä työpäivänä. Kahville oli varattu suklaakääretorttu. Huoltomies lopettaa maanantaina, joten molemmille oli kukkakimppu. Minä sain kiitoskortin ja lahjakassin, jossa oli lankaa, saatesanoin: ”En ymmärrä näistä yhtään mitään, niin ostin varmuuden vuoksi monta samanlaista, että varmasti saat tehdyksi näistä jotain, jos näistä nyt saa…” Seitsemän veljestä Polkkaa imelissä väreissä, 3 kerää. (436 g) Kai näistä sukkia.. tai jos ostais jotain yksiväristä, ruskeaa vaikka tai tummaa harmaata ja tekis isoäidinneliöitä yhdessä….? Onko ideoita? Tytöt kyllä sanoi, että kelpaa sukkina, mutta sitten pitäisi tehdä monta paria samaa väriä. Ihana ele pomolta kyllä. (Kysytte kuitenkin: Nainen, noin 30 v.)

Uudet työt alkoi siis torstaina. Olen aivan liekeissä, ihaninta pitkään aikaan. Tittelinkin saan keksiä itse, edellinen oli vuoden sisällä ”edennyt” projektipäälliköksi. Hih. Vitsailtiin kuorolaisten kanssa kaljapäissämme perjantai-iltana, että tulevan lauluprojektin nimestä napataan mulle titteliksi ”arkijumalatar”, vaatimattomasti.

Sain uuteen työsopimukseen mahtiehdot. Saan jopa pitää kesälomaa tänä vuonna. Henki on mahtava, saan kasvaa ja kehittyä. Vaikka olen tehnyt vastaavia tehtäviä ennenkin, tuntuu, että nyt voin siirtyä auttavista tehtävistä suorittaviin. Olen osa tiimiä, täysivaltaisesti. Toki eroa on omistajiin, mutta töitä tehdään tosissaan, mutta ei ryppyotsaisesti. Harrastuksia on luvattu tukea rahallisesti, saas nähdä miten. (Ajattelin esittää Smartumin kulttuuri- ja liikuntaseteleitä.) Muutakin kivaa on, saan mm. mennä hierontaan firman piikkiin. Mahtista!

Vapaa-ajalla olen vältellyt pitsihuivia, kun siinä oli virhe. Tosin eilen otin itseäni niskasta ja ryhdyin jatkamaan, sain sumplittua itseni oikeille silmukoille ja Haruni on reunapitsissä menossa. Viikolla kilkuttelin aivottomasti sukkaa, SSH-haasteeseen suomalaisen värjärin, Ilun sukkalangasta.

Lankaa meni 76 g. Koko on 39-40, vähän itselleni pieni, siksi kuvissa naftin näköiset sukat. Kantapää saman tapainen kuin edellisissäkin sukissa. Taaskaan ei kantalappua, tosin nyt neuloin varresta varpaisiin.

Puikot oli 2,25 mm sukkapuikot. Mun lempparit.

Malli on Show-off stranded socks, joka on ollut mulla Ravelryn jonossa todella kauan. Sopii mainiosti sekalaisesti raidoittuvaan lankaan. Tykkäsin pinnasta, ja oli helppoa ja nopeaa neulottavaa, voin suositella.

Sain sukat valmiiksi junassa. Olin kulttuurimatkalla pääkaupungissa. Naiskuoromme keräsi porukan, puoli kuoroa, ja käytiin yhdessä kuuntelemassa kuoronjohtajamme Tellu Turkan säveltämä kuoroteos Suden aika. Sen lauloi loistava kuoro Philomela, jonka ohjelmistoon tämä teos on kuulunut jo 15 vuotta, mutta se oli yhä tenhovoimainen ja tuore. Aivan ihana kokemus, kun kuoro liikkui tilassa ja lauloi välillä kuulijoiden seassa. Moni itki. Tunnelma oli tiivis. Aivan uskomaton fiilis. Suosittelen, jos joskus pääset kuulemaan tämän, se kannattaa, vaikka ei erityisesti olisi kuorolaulun ystävä.

Jämälankaa

Pian alkaa yhteisjämistely, ja aion olla mukana. Nämä ensimmäiset yllätysmunasukat olivat ennakkonäytös.

Näissä on uutta lankaa tuo valkoinen, alunperin värjäämishankkeisiin ostettu Novitan Ticotico. Raitoihin meni pari vanhaa jämää, taitaa olla Rancoa ja WM twiniä. Yhteensä 75 g ja puikot oli 2,25 mm sukkapuikot. 30 s.

Suuressa sukkahaasteessa huhtikuussa oli haasteena uusi tapa tehdä kantapää. Tää on Fleeglen ohje. Kivaa se, ettei tarvitse nostaa silmukoita lapun reunasta ja helppo ja nopea. Kurjaa se, että jalassa sukkaan tulee pienet rypyt nilkan etuosaan. Ei tullut varsinaista lempparia tästä, mutta voisin kuvitella joskus tekeväni tuollaiset. Sukat on neulottu kärjestä aloittaen.

Nyt nuo valkoiset kerät jäi jämiksi laatikkoon pääsiäismunakerien kanssa.

Eilen oli Puolison isän hautajaiset. Erikoista nähdä omakin perhe niin siististi pukeutuneena. Tilaisuus oli pieni ja lämminhenkinen. Suremme, mutta oma elämä jatkuu.

Autossa aloitin toista SSH13-haastesukkaa. Se on nyt kantapäässä.

 

Pääsiäisyllätysmunat ja muuta

Tunnustan saaneeni paljon vaikutteita ja insipiraatiota näistä kahdesta blogista: Scaritsan villat ja Kaardemumman talo.

Olen lankalakossa. Lankalauantaina päätin nauttia niistä langoista, joita mulla on. Otin fingering-jämäpussini. Jaoin suurimman osan langoista kasoihin ja kerin melkein samanlaisiksi kahdeksi keräksi kunkin kasan vaakaa apuna käyttäen. Mun yllätyspääsiäismunat! Tosi kivaa.

Siinä on

• (oranssi-pinkki-)punaiset
• siniset
• (kelta-sekalais-)ruskeat
• (harmaa-)mustavalkoiset

Nyt voin tehdä jämissukkia! Noista tulis pari kustakin väristä, mutta haluan raidoittaa. Keskenään tulis aika rajuja, saas nähdä viitsinkö. Ekaan pariin otin yksiväristä vaaleata tico ticoa pariksi, ihan iskemättömän kerän. Punaiset on siis puikolla. Nau-tin-nol-lis-ta.

Pakkoneuloosi. Ainoa selitykseni.

Olen myös neulonut hullun lailla. Päätin, että noita sukkia en aloita ennen kuin on yksi ufo selätettynä. Ensin ajattelin, että kirahvikauluri valmistuu pääsiäislomalla. Sitten sain päähänpinttymän, että maaliskuun puolella valmiiksi. Vaati aika paljon silmukoita, mutta tässä on, valmis neule.

Puikot 4 mm. Dropsin Limaa 327 g. Onteloneuleinen Kirahvintäplähuivi.

Kerroksella 220 + 220 silmukkaa… Tää oli tosi kuuma neulottava, lämmitti sylissä melkein tuskaksi asti. Kevättä kohti kevyemmin neulein…

Sitten se maaliskuun saldo.

Maaliskuussa valmistunutta  623 g (josta uutta varastoneulontaa  623 g):

Sinikirjosukat 123 g

Ingel-sukat 70 g

Kahdet junasukat 28 + 28 g

Hautajaishuivi 47 g

Kirahvikauluri 327 g

Muu lankaliikenne: myyty 200 g ja lahjoitettu 363 g -> -563 g

2013 tähän mennessä neulottu 1 997 g

2013 tähän mennessä muu lankaliikenne – 1 620 g.

Lankalakko pitää. Tavoitteeseen matkaa 1 558 g, sitten voi hillitysti ostaa lankaa, jos tekee mieli. On kyllä oikeastaan mukavaa neuloa olemassa  olevista langoista. Kuten postauksen alussa mainitsin, olen nauttinut jämälangoistani.

Tässä kirjoituksessa ei ollut yhtään aprillipilaa. Totta joka sana.