Mennyttä ja tulevaa

Normaali

Hyvä se on edes vuodenvaihteessa vähän mietiskellä menneitä ja suunnitella tulevaa. Käsitöiden saralta sitä aihetta jo käsittelinkin.

Viime vuosi oli raskas ja surullinen. Läheisten asioita en ole täällä retostellut, kun ovat henkilökohtaisia. Omistanihan puhun reippaasti melkein kaikille, mutta nuo muut, niitä täytyy suojella. Yleistäen viime vuoden saldoa: Yksi perheenjäsen oli vakavasti sairas, sairaalahoidossakin ja on tarvinnut paljon tukitoimia. Appi ja oma mummo ovat jo iäkkäitä ja heikkenevät, ovat aika huonossa hapessa. Käly sairastui vakavasti. (Velipuolen) isä sairasti rajusti kuukauden ja kuoli. Oma mielenterveys heittelehti näiden kaikkien vanavedessä voimakkaasti. Olin parilla sairaslomalla ja 10 viikkoa osa-aikatyössä/osa-aikasairaslomalla sen lisäksi.

Onnekseni aloitin terapian alkuvuodesta. Syksyllä lisäsin käyntikertoja eli rupesin käymään kahdesti viikossa. Olen sairastanut masennusta todella monta vuotta ja ollut useaan otteeseen aika huonona. Lääkkeitä syön muistaakseni yhdeksättä vuotta yhteen mittaan. Loppuvuodesta vointini vahvistui, elämä kirkastui, keveni, paranin lähes käsiin. Voin paremmin kuin melkein ikinä. Tunnen toiveikkuutta, voimaa, juurevuutta ja rehevyyttä, onneakin. Suhtaudun tulevaan vihdoinkin positiivisesti.

Mulla on uutena kalenterina Positiivareiden Onnistujan Päivyri. Olen vakuuttunut, että jaksan tämän vuoden paremmin kuin monta edellistä. Asetin itselleni tavotteita. Päivyrin ohjeiden mukaan niitä kannattaa kertoa eteenpäin, jos haluaa niissä menestyä. Kerron osan: Löytää riemu. Pysyä tasapainossa vaikka mitä tapahtuisi.

Osa on hyvin henkilökohtaisia, niistä en kerro. Koitan ne muistaa ja pinnistellä niitä kohti.

Toivon, että te lukijani myös jaksaisitte elää ja olla. Nauttia. Katsoa vuotta 2013 nyt tammikuun alussa ja odottaa innokkaasti mitä kaikkea saakaan vielä kokea. Uskoa, että vaikeita asioita kohdatessakin voi selvitä eteenpäin.

Hyvää ja antoisaa vuotta 2013. Tuokoon se elämänrakkautta.

 

 

Mainokset

4 responses »

  1. Hyvää ja rauhaisaa uutta vuotta sinulle. Älä menetä toivoasi paremmasta tulevaisuudesta. Minä olen syönyt masennuslääkkeitä jo yli 15 vuotta ja kuulemma joudun syömään loppuelämäni. Vaan nyt kun lopulta on löytynyt sopivat lääkkeet, niin elo on enimmäkseen ihan leppoisaa. Mitäs siitä, vaikka hyvä olo löytyykin pillereiden voimalla, pää-asia, ettei ole paha olla. Kyllä me pärjätään siinä kuin muutkin !! ♥

    • Itsekin uskon syöväni lääkkeitä lopun ikää, mutta en tunne sitä pahaksi asiaksi. Mieluummin näin kuin että sairastaisin.

      Kohti parempaa tulevaisuutta, toiveikkaana!

      Kiitos kannustuksesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s