Tämän sunnuntain viimeinen postaus

Laitetaan nyt loputkin neuleet, vaikka sitten olisin blogihiljaisuudessa kauan. Mulla on nimittäin Ravelryn olympialaisneuleena villapaita itselle, ja se ei välttämättä kisojen aikana valmistu. (Varsinkaan kun vapaapäivä menee konetta näpsytellessä eikä neuloessa.)

Edellinen itselle tehty paita on mieleinen. Kuvaaminen vaan oli haastavaa, en oikein jaksanut olla mallina, eikä Kuopustakaan huvittanut mokomaa paitaa kuvata… Rupesin pelleilemään, ja niinhän siinä sitten kävi, että just ne kuvat tarkentui kunnolla, muut ei niinkään. Eli jos tahdon näyttää koko puseron enkä vain yläosaa

täytyy näyttää itsensä humoristisessa valossa. Itsetuntoni kestää tän ihan hyvin, vassakuu.

Pusero on Olive. Lisäsin raitoja kaulukseen ja helmaan ohjetta hieman muutellen. Muuten aika tarkasti sitä mitä ohjeessa oli. Lankana sininen Trekking Pro ja joku oranssi varastolanka. Siis XL-neule ohuesta sukkalangasta, wahoo! Tuli vieläpä ihan pidettävä neule, hymyilyttää. 344 g (vain!) ja puikot 3 ja 4 mm. 3/4 hihat, kuten ohjeessa.

Huivipuolella tein aakkoshaasteen L-neuleena Lintillan. Vähän tuli virheitäkin, mutta ihan kiva huivi. Langan värjäsin itse ihan tätä varten. Ostin poistokorista 2 eurolla Novitan Ticoticoa valkoisena, että halvaks tuli! 91 g, puikot 3,5 mm. Tämän muuten neuloin loppuun ulkomailla…

Vielä välipalaneuleena pikaiseen neulaistu Etiopialaisnuttu, tieskö mones, taas varaston ohuista sukkalangoista 3 mm puikoilla, 55 g. Aika kamalan värinen, mutta toivon, että vauvojen äidit siellä kaukana saa itse valita haluamansa, ja että joku tästäkin sitten tykkää. (Makuja kun onneksi on niin monta.)

Siinä ne sitten oli. Tänä kesänä Vuodatuksen kajahtamisen jälkeen valmistuneet neuleet. Esiteltyinä kuvineen. Huh. Tuli itelle hyvä mieli. Tästä sitten eteenpäin normaalilla bloggaamistahdilla.

Advertisement